Fannnu Jaŋde

Etogol faamde, giɗgol anndude.

Gowlaali	Defte e fannu Jaŋde
Jaŋde Firo Etogol faamde, giɗgol anndude Alluwal : Ŋaro janngirteengo. Mbeɗu yaajngu ngu almuudo jogotoo, winnda heen binndanɗe mum. E ngal ɓaggee e ɓalal almudɓe kuccita heen. Almuudo ina jogoo ngal e juuuɗe mum. *Arabe:* لوحة *Espagnol:* tablero *Wolof:* Allouwe *Anglais:* Board Ficcude : Werlaade ko wayi no ɓoggol walla loocol tawa berlotooɗo oo ina jaggi heen ceɓal gootal. Ƴakkude : Moññirde ñaamde ñiiƴe e nder hunuko mum, mbele waade ɗum moɗde, walla mozde mbeleendi ngonndi heen ndii. *Français:* Mâcher Renndude : Waɗde goomu, waɗde moɓɓulel; Yeru: Fedde amen ndee fof renndii ɗoo hannde. Gooto waasde jeyde, jeyde e kuuɓal. *Wolof:* Bokk *Français:* Avoir en commun Foflaade : Daasde dote mum e ndufndufoldi mbele muumtude kuwtol mum so neɗɗo oo gasnii huwde. Ina wiyee laɓɓinaade so a huwtoriima ndiyam. Ina wiyee moomtaade so a huwtoriima leggal walla haayre. Ñiiɓde : Hoɗde ɗo gootel. Nattude eggude. Heddaade e nokku, natta hankadi yahde bannge goɗɗo Faarnaade : Hollude ina yontaa walla ina yoodi. Hollikinaade. *Wolof:* Bari tiiteur *Français:* S'enorgueillir Wallude : Heɓɓitinaade Joñde : Mooftude bannge *Français:* Pousser quelque chose de coté Fawre : Donngal. Golle tiiɗɗe mettuɗe waɗde kono potɗe waɗeede alaa e sago. Mette ɗe alaa e sago muusee. *Français:* Taches *Anglais:* obligation Deftere : Dental ɗereeji binndaaɗi denndinaaɗi *Arabe:* كتاب *Français:* Livre *Anglais:* Book Hoƴde : Soofnude. Ƴettude ñaamdu jawdi waɗa e ndiyam mbele ina natta tiiɗde haa jawdi ndii waawa ɗum ñaamde Hiifde : Heefde karawal Ɓooyde : Jogaade dumunna juutɗo. Ƴaaɓaade : Yahrude koyɗe mum e dow sala. Tokkondirde : Jokkondirde, renndinde ceɓe ɗiɗi ɗi geɗe ɗiɗi ngam ɓeydaade juutde Innde : Kala ko toɗɗii neɗɗo, kullel, huunde wall nokku haa anndaa. Innde heeriinde woni innde hettaande walla inniraande. Innde renndinnde woni innde huuɓtidinnde kala ko nde toɗɗii. Jebbilaade : Wattindaade jaɓde. So a jaɓaano, a waawnaama haa a jaɓii tigi rigi, a jebbiliima. Lommbude : Jolnude hakkunde geɗe ɗiɗi. A yiyii ɓeya ɗiɗo dariiɓe, yah lommbo hakkunde maɓɓe! Wuppude : Lawƴude tekke walla ko wayi no tekke nii. Reende : Toppitaade huunde haa hisa. Reende boobo hade gaañde hoore mum. *Arabe:* رصد *Français:* Garder Eɓɓondirde : Yerondirde geɗe mbele anndude no ɗe mbaydi. Yahdu : Yaɓɓude gootal suuta nawa gonngal ngal yeeso yaɓɓa, ngam ɓosde *Wolof:* Dokh *Français:* Marche Mi : Lomto gadano.lomtotoo ko miin, gonɗo e gollude oo. Yeru: Mi yehii, mi yiɗii.... O : Lomto teelal Tataɓo Yeru: O arii, o yahat, o naw... *Arabe:* هو *Wolof:* Moom *Français:* Lui, il, elle Min : Keewal Lomto gadano daɓɓo denndinɗo So aɗa jaŋtoo ko mbaɗdu-ɗaa e woɗɓe tai mo kaaldataa oo alaa heen, kuwtorto-ɗaaa ko min. Yeru: Min njehii, aan a yahaani. En : Keewal Lomto gadano daɓɓo denndinɗo. So aɗa jaŋtoo ko mbaɗdu-ɗaa e woɗɓe tawi mo kaaldataa oo ina jeyaa e waɗɓe ɓee, kuwtorto-ɗaa ko En. On : Keewal Lomto ɗimmo. So aɗa jaŋtoo ko ɗo kaaldataa ɓee mbaɗi, kuwtorto-ɗaa ko On. Yeru: On ngarii? Ɓe : Keewal lomto tataɓo. Ɓe kaalataa ɓee, lomto mum en ko ɓe. Yeru: Ɓe mahii, mi rokkii ɓe.... *Wolof:* Ñoom Kemitiwal : Fannu jaŋde keeroriiɗo memtinaari Ɓallaade : Arde haa faandoo. Ndaarde yettaade Ɓasde : Feewnude huunde yo won ɗoon hade ko seɓori ɗum dañeede. Maslude Ɓaaraade : Ɓaggaade. Ƴettude baange dow oo tugga ɗum e huunde, bannge les oo woɗɗitoo huunde nde seeɗa, tawa huunde ndee ina haɗa ko tuggaa e mum koo yande. Yeru: Almuɓɓe ɓee ɓaarii alluuje mum en e ɓalal ngal Ɓoortaade : Ɓoor/t/aa/de Ittude ko waɗtinoo ko wayi no comci nii Ina wiyee ɓooraade Ɓorwude : Ɓorw/u/de. Laalɗude. So woodii ko moddi e nokku walla huunde haa ɓoodi, oon nokku walla ndeen huunde ɓorwii. So tawii ko leydi noon, wiyatee ko ina taati; so a yaɓɓii heen keew-ɗaa ko taataade njanaa. So a yanirii caggal (ɓaawo) wiyee a ardii diŋki-dotel. Ɓittude : Ɓitt/u/de. Waɗde huunde haa faaɗa. Geɗe ina ɓeydee ñookeede e nokku tan, nokku oo ina ɓeydoo ɓittude. Ɓiiñde : Ɓiiñ/de. Helde gite, ŋooɓde, ɓaaƴirde gite. Ɓuuteede : Ɓuut/ee/de Ñaamde haa ɓurtina, haa reedu dogooru heɓtoo ɗum heen. Ñande juulde taaske, liiduɓe ɓee e seereraaɓe ɓee ina keewi ɓuuteede. Ɓultaade : Ittude ko wayi no ɗacce nii e ɗo ɗakkinoo e lekki ɗoo Ɓiɗɗo : Jibinannde, cukalel. Yeru: Oo ko ɓiɗɗ'am, oo ko ɓiyam, miin jibini ɗum Reegde : Dirtude tawa koyɗe mum ceeraani e leydi Janngude : Yiilaade ganndal walla heɓde ɗum. Huwde : Yahde ladde, yaltina ko wonnoo e nder reedu mum, yaltinira kuwtol Ciimtol : Denndaanngal ko yeewtanoo winndaa e nokku gooto, waɗaa no deftere nii Aaƴtaade : Artirde ko moɗnoo e hunuko mum, wona e ƴakkude *Français:* Ruminer Sottude : Waɗde gawri e wowru, waɗa heen nbdiyam, una haa saaño koo yalta. *Wolof:* sokkh Anndude : Jogaade humpito. Humpitaade Les : Maandel kollowel nokku ɓurɗo ɓallaade leydi o. Ɗo : Maandel kollowel nokku ɓalliiɗo ɗo kolloowo o woni ɗoo. Ɗo = ina takkii kam Ɗa = ina takkaaki kam kono woɗɗaani To = ina woɗɗi seeɗa Tooyene = ina woɗɗi haa ɓurti, wonaa ɗoo fof *Wolof:* Fii Amde : Diwde diwe jahduɗe, jooɗɗe, jahduɗe e hito. Wanngo, jiilal, duƴƴe fof ko ngamri. Toɓde haa heewa. Amo ko toɓo heewngo sahaa ndunngu. Eeraade : Wullude nodda goɗɗuɗo Annde : Lehel peewniraagel ɓakke hono no loonde feewnirtee nii, tawa nafoore mum ko waɗde heen cuuraay Ɗeɗɗude : Ɓittude daande haa ko joomum ɗeɗɗi ko roŋka foofde. Ɗeɗɗere, so juutii tan warat. Laddaŋke : Jeyaaɗo ladde. Pullo : Yimɓe wuurɓe worgo Sahara, nder reedu Afrik, gila hirnaange haa fuɗnaage. Fulɓe ina keewi nehde jawdi haa teeŋti nagge. Maapaade : Jaggude liɗɗi tawa faddortoo liɗɗi ɗii ko koyɗe mum ɗe sari e pokopokolam ina ɓafa ina ƴeeŋta, dote joomum e caggal buhe e korle mum ina takki leydi. Nii liɗɗi garduɗi e ndiyam ɗii ina palaa baŋ yoo baŋnjaggee. Kippo : Horde fawiinde e dow cawel darnagel kaɗngel ɗum hippaade. Cawel ngel ina haɓɓaa e ɓoggol walla gaarawol, les horde ndenoon gabbe gawri caree toon mbele pooli ina naata nder cikoo. So pooli deppii haa naati nder, jaggunooɗo ceɓal goɗngal oo saƴƴa ɓoggol ngol, horde nde hippoo, hippora pooli bettaaɗi ɗi. Taarodde : Cuurel keedtinangel e ɗo yahatee ladde, ɗo soofetee walla huwetee Mbildi : Ko hunndi huɓeere. Pale ina cakkoo, mire ndewa heen ɓakke pawoo dow: mbildi huɓeere ɓakke arii. Wekkude : Ubbude gabbe gaawaaɗe ɗe Lulaade : Eggude wuro hoɗoya gese saanga liggey gese, ko wayi no jabbere, aawre walla coñal. So licgey oo gasii, joomum ɓitta kaakon mum kadi hoota wuro Lappude : Fiyde cabbi. Sariyya ina yamira yo neɗɗo lappe so waɗii ko feewaani. So gari soñaama, heewi ko lappeede mbele seerndude gabbe ɗee e cammeeje ɗe Roondde : Ƴettude huunde fawa e dow hoore neɗɗo. Wallude neɗɗo fawde huunde e dow hoore mum. Ƴoogɓe walla teenɓe ina keewi roondondirde lehe walla bahe. Rimndude : Fawde donngal e keeci daabaa. So huɗo hesaama heetwi ko tireede hade rimndeede e keeci mbabba ngam nawtude wuro. Tirde : Haɓɓude donngal mum haa feewa mbele so rimndaa waasa yuubitaade haa jaaƴoyoo. Yahde : Yaɓɓude ina yaɓɓita ngam ɓosde.ummaade nokkude faya nokku goɗɗe tawa ko koyɗe mum tan huutorii. Mooytaade : Yahrude seese. Mo yiɗaa tineede, yiɗaa yahdu mum nanee heewi mooytaade. Ñekkude : Dogde seese. Fettoyooɓe fukubal ina keewi adoraade ñekkude Dogde : Ñekkude ko yaawi. Yahde yaawndu tawa alaa fof nde koyɗe joomum ɗiɗi ɗee fof memdata leydi Daraade : Fawtude ɓanndu mum fof e dow teppe mum, waasa ɓosde. So huunde nattii ɓosde ina wiyee dariima. Ƴukkaade : Wuurde gila hoore haa les keeci, wuurdira ɗum yeeso, ko heddii e ɓanndu ko ina darii. So neɗɗoo yiɗii ƴoogde e maayo tawa leppaani heewi ko ƴukkaade. Sabbundu : Dental kuɗon e lekkon ɗo ndiwri (ɓuri heewde noon ko colli) renndini haa wayi no suudu nii, ngam ɓoccinde ɗoon e nehde ɗoon ɓikkon mum Meende : Woyde walla wullude no mbeewa ni walla no mbaalu ni. Aynude : Reende. Reende ndammiri. Dewoowo e ndammiri ina ñamminoya ɗum wiyetee ko gaynaako Yarde : Moɗde ndeelam. So kullel ɗomɗii yarata ko ndiyam. So kullal nawaama maayo walla weendu ngam yarde wiyetee yarnoyaama. Soccude cuɗaari hono kaŋŋe walla kaalis haa ɓeydoo jalbude. Morde : Ñaamde huɗo ɗo fuɗi ñiɓii ɗoo Ɓirde : Siiɓtaade, fooɗde ndeelam haa yalta e huunde waynde no enndu nii. *Wolof:* Ratt *Français:* Traire Deŋkaade : Ummaade ɗo toowi, fukko ɗo ɓuri ɗoon lesɗude. So neɗɗo yanirii dote ardii diŋkidottel. So neɗɗo wayii no pamɗitɗo ni, ina wiyee deŋkitiima. Yande : Ummaade ɗo toowi, fukkoo ɗo ɓuri ɗoon lesɗude. Deŋkaade, saamde, fukkaade e leydi, murɓaade Murɓaade : Yanirde yeeso, arda reedu Neɗɗo e kullel fof ina murɓoo, Weeyde : Ɓooyde dow, caggal diwal. Ŋabbude : Ummaade les faya dow tawa ina yaha. Ŋaylude : Ŋabbude ina lada. Taƴtude : Ummaade fonngo faya fonngo woɗngo, ina wona laawol, maayo, dingiral. Lummbaade : Hayde tawa ko doole e ñeeñal joomum kaɗi ɗum yoolaade Gajoo : Ñeeñal lummbogol tawa bannge yeeso o fof ko dow woni, joomum waya no gajjiiɗo e dow ndiyam ɗam nii Feeraade : Lummbaade tawa wayat no gudditoowo juuɗe mum gila yeeso haa caggal tawa rewni ɗum ko e banngeeji ɗii. Mutde : Naatde nder ndiyam haa natta yiyeede Suppitaade : Yaltinde hoore mum dow caggal nde joomum mutnoo. Yoolaade : Mutde roŋka suppitaade, roŋka foofde debbora Debbude : Saamde nder ndiyam yahra noon haa yettoo leydi, deeƴira noon. Hayde : Huymbude Kala ko ɓuri hoyde e ndiyam, so waɗaama e majjam, hayat. Huymbude : Hayde Roŋkude mutde, ɗo waraango hucci fof nawora Ɓoɗɗude : Ñoƴƴude e dow ko nanndi e wuddu, dow nokku mo yaajaani Ñawu : Ko neɗɗo , kullel walla puɗol jammbitta haa haɗa ɗum cellal. Ñawu safrete, so ɗum alaa jaggat ɓanndu fof. Cellal : Ɗo alaa ñaw. Hoƴde : So aɗa yarna jawdi ma, a ƴooganii-ɗi ndyam, ɗi njarii ndiyam ɗam gasii, ko no ɗi ɗomɗitaani. Wiyee ɗi koƴii. Jooɗaade : Deeƴde e leydi, bannge e ɓanndu gonɗo dow nadorde o fawtoo e dow dote. Jooɗaade e leeso. Fooɗde jooɗorde jooɗoo heen. Suukaaɓe jaanngooɓe duɗal ɓee keewi jooɗaade ko e "baŋuuji". Hofaade : Jooɗaade, korle keeda les, buhe paworoo heen bannge haa rotere wootere fawoo walla ɗesa fawwade e leydi Ferlaade : Jooɗaade e leydi, hofa koyɗe, koppi ngudditoo, korle naatnaatondira, teppere anere hucca bannge ñaamo, teppere ñaamere hucca bannge nano. Soppinaade : Jooɗtaade e teppe mum tawa koppi ina kofii memaani leydi. Ƴuraade : Daraade hofa ɓanndu mum, gila nadorde haa dow ɓura yahde yeeso. Ina wiyee kadi : ƴukkaade Lelaade : Deeƴde e nokku mo ɓurondiraani tooweendi tawa bannge e ɓanndu mum gila hoore haa koyɗe ina fawii e dow nokku hee. Hippaade : Lelaade tawa bannge mum caggal o takkii e leydi Wuññinaade : Ƴuraade walla hippaade walla kadi wayde no dicctotooɗo ni, haa waya no joomum yiɗi hollude ko dote mum nii. Laƴde : Yahde tawa koyngal mum gootal yaɓɓataa haa sella. Diccaade : Soppinaade tawa jooɗtii tan ko peɗeeli koyɗe mum Ummaade : Daraade tawa joomum ko ko jooɗinoo walla.lelinoo, jooɗaadd tawa joomum ko ko lelinoo Moylude : Yahde yaawndu tawa waɗtaani dogde Ladde : Yahrude juuɗe e koyɗe fof, hono no kulle nii. Hade suka waɗtude yahde, ina heewi ladde taw. Ɓafde : Dirtude haa nannda e jiɗɗo yahde nii tawa dote mum ceeraani e leydi. Tallaade : Ɓosirde lelnde tawa ko banne yahri. Bannge ñaamo, reedu, bannge nano, keeci walla bannge nano, keeci, Bannge ñaamo, reedu. Firde : Haalde "maanaa" wowlaandu, e ɗemngal kaaleteengal ngal walla e goɗngal. Fiyde : Lappude, honngude Fiyde buubaa, honngude horde Addude geɗal mum e ko renndo eɓɓi, tonngi. Fettude : Fiyrude koynal *Français:* Tirer *Anglais:* To shoot Jaggude : Tamde. Ndah, jaggu ɗoo! Teɓɓaade : Werlaade ina jagga, ina werloo ina jagga Heɓɓaade : Jaggude ko werlaa ɗo ɗum weeyata ɗoo Werlaade : Ƴeeraade seerta e ko joginoo e junngo mum ngam yettinde ɗum ɗo junngo ɓolo ɓollollo waawaa yettaade. Tamde : Artirde peɗeeli e dow newre haa cegeneeji ɓittoo heen. Goɓɓondirooɓe ( waɗooɓe bokse) tamat goɓɓe mbele piggal ngal ɓura muusde. Ñaamiroowo juungo heewi ko tamde lonngere Wertude : Lartude, Wertude junngo: weeɗde junngo ina ñaagoo Wertude leeso: lartude leeso mbele yimɓe njooɗoo heen Taggude : Renndinde ko wertinoo. Taggude leeso: tallude leeso e dow mum mbele ittude ɗum ɗoon Limtude maayɓe e suniiɓe heen: Rajo Muritani ko Aamadu Tijjaani Baal taggatnoo hade hare nde waɗde e leydi ndi. Joƴƴinde : Waɗde huunde yo jooɗo. Fawde huunde e leydi, ɗum yeeda. Ɓaarde : Ƴettude huunde ɓagga ɗum e ko wayi no ɓalal ni, ceɓal les ngal lusindoo ngam waasa yande. Ɓaggude seel Ɓaggude Gasnude golle mum. Yeru: ɓaarde jaŋde Hikkude : Takkude no moƴƴi. Yeru: Artir damal ngal haa hikkoo. Ɓaggude huunde haa takkoo tigi rigi e ɗo ɓaggaa ɗo. Ɗakkude : Ƴettude geɗe ɗiɗi renndinira ɗumen wertooji mumen haa ɗi ngonta geɗel gootel. Yeru: Ɗakku natal ngal e ɓalal ngal!, hade maggal saamde. Limre : Wowlaandu huwtorteendu ngam anndude ɗo eɓɓoore tolnii. Yeru: 25, ko ko limraa gootel gootel haa timmi 25. *Français:* Nombre Nande : Tinde hito. Tinde hito faama ko tini ko. Haalde : Yaltinde hito waɗngo konnguɗi degiiɗi, paamniiɗi e hunuko mum. Haala : Konnguɗi jaltuɗi e hunuko. Ko neɗɗo walla seko kaalata. Konngol : Haala ndegiika faamniika Baɗo : Neɗɗo, kullel walla huunde waɗnde ko waɗaa, waɗano walla ko fayi waɗeede ko. Baɗal : Gollal. Gollal kollowal ko woni e waɗeede, ko waɗaa walla ko fayi waɗeede. Konngol ngol alaa baɗal heewaani faamnaade. Timmoode : Wowlaandu walla denatal gowlaali timminoowal konngol. Baɗo + baɗal + timmoode. Yeru: Mi yahii Nakaaru. Ndakaaru timmini konngol ngol. Toɓɓugol : Maande baɗateeɗe nder e ɓaawo kongol ngam anndude no ngol janngirtee haa faamnoo. Poofirgal : Maandel toɓɓugel kollowel taroowo so yettiima ɗoon, daroto seeɗa, waasa joofde. *Français:* Virgule *Anglais:* Comma Fiicaade : Ɓooltude gawƴal, ɓooltira ɗum hunuko mum. Ŋappude bannge e hoore nde, seelta gila dow haa les. So joomum welaama rewra noon haa wulnde nde fof ɓooltoo heddoo kaaɗdi ndi ɓoldi. Ŋappude : Ŋatde huunde ngam ñaamde ɗum Ŋatde : Artirde ñiiƴe mum e huunde ngam gaañde walla taƴde Moɗde : Yawtinde huunde goddol mum feewde nder reedu. Dolde : Reesde, ñaamde, jooɗoo haa ɓanndu firlita ko joomum ñaamnoo ko, haa alaa ko heddii so wonaa heyɗude. *Français:* Digérer Ɗomɗude : Yiɗde yarde Yarde : Moɗde gooɓe deggondirɗe Soofde : Sirƴirde terɗe mum jahrirɗe ladde ndeelam ɗam ɓanndu natti hatojinde. Huwde : Yaltinde e ɓanndu mum kuudi Laaɓde : Ŋakkude tuundi. Yiɗde anndude ko yahetee, hay so tawii wonaani haaju joomum. Sooɗaade : Lawƴude juuɗe mum Semmbaade : Lawƴude koyɗe mum Sulmaade : Lawƴude yeeso mum Juwde : Yahde nder ndiyam tawa mutaani *Français:* Patauger Lofaade : Yahde e nder ɓakkere, jiiɓaade heen sahaa haa roŋka yaltude Fuybaade : Fijde nder ndiyam Oorel : Fijirde lummbogol. Sukaaɓe ndenta, mo woni kala adda leggel, gooto werloo ɗum wona e yahdude e waraango, ɓe lummboo gooto kala artira leggal mum Naange : Naange Naange ko koodal moolanaangal, hakkundewal e nder yuɓɓo tagopeeje ngo wonu-ɗen ngon e muuɗum, inneteengo kadi yuɓɓo naangeyankeewo maa sato naangeyankeewo. E finaa-tawaaji men kañum e haala men, en wiʼay naange fuɗay bimmbi (puɗal naange) yiiloo haa kiikiiɗe si muta (mutal naange) kono tippude e gannde kese ɗen, naange sottataa hay nii e ɗaa, ko tagopeeje ɗen, e maanaa leydi men ndin, woni e sottude tawa enen hiɗen sikka ko naage ngen. Jooni ko honɗum senndindiri hoodere e tagofeere? Hoodere ko ɓanndu asamaan-yankeeru wulndu jaw, ko kañum rokkata hoore mum ndaygu (lumière) e nguleeki. Tagofeere noon ko ɓanndu asamamaan-yankeeru ɓuuɓndu, niɓɓiɗndu, nokkooru ndaygu mum e hoodere ɓurnde ɓallaade ɗum. Jooni ndutto-ɗen to naange nge, wolla hoodere men ñalawma nde. Naange nge, ina woɗɗi leydi men ndi fotde teemdere e capanɗe joyi milyoŋ km (150 0000 km), palal mbeɗu magge ko 1392000 km. E nge doga taaraade jiriyiringal ngal (la galaxie) 72000 km/h (waktu gooto) so en mbaɗtii ɗum e ɗemngal farayse, mbiyen : le soleil tourne autour du centre galactique à la vitesse de 72000 km/h. Nguleeki magge to hakkunde mbuuɗu ngu ko : 15100000 °C (degré). Nguleeki to ceɓe magge ko: 5500 °C (degere). Geɗe shimiyankooje (chimique) gonɗe he naange ko: idraari, oksaari, heliyum e kemmbuuri (carbone). Naange nge; tagopeeje jeetayti (8) ina njiiloo taaraade ɗum, lewru ina yiiloo taaraade leydi, leydi ina yiiloo taaraade naange, naange ina yiiloo taaraade jiriyiringal, jiriyiriiɗe (galaxie) ina keewi; jiriyiringal fof ina moofti maa won hedde 300 milyaar hoodere, kala heen hoodere ko naange; hono no naange men nge nih. Ndeke en nganndii leydi men ndi wonani he winndere he so wonaa toɓɓel ndiyam e nder maayo geeƴ. Ummaade e tufnde wikipedia *Français:* Soleil Arde : Yettaade, tawde e nokku. Yeru: Mi ummiima Charleroi, mi ariiɗoo e Burusel Aafde : Mooftude e nder nokku mo huunde tiɗɗii e nder mum, mutna ɗum toon. Ñookde, lommbude. *Français:* Insérer Aaɓde : Maleede wune. Heɓde ko yiilotoo tawa tampaani heen. *Français:* Avoir de la chance Abbaade : Rewde, yahde tiindoo to gardiiɗo hucci too. Ɗaalde : Ɓuutannde e dow ɓanndu. Ñaalde. Ñawannde ɓuutnde Ɗaayde : Wayde no kaangaaɗo ni, ta wa,fiyataa, gaañataa, jaggirooɓe ɗaayaani ɓee njalkintoo ɗum. Eño : Werto udditaango, haa waya ko no ko ko hippitaa ɗacciraa noon uddaaka. Soppannde njinndaangu e leydi ngam weeɓnande luwoowo. Faandu : Huunde wuttiinde, wutte ina waɗa faandu, henndu nder ndiyam waɗata ko faandu faya dow ngam suppitaade. So luwoowo ñiɓii luwgal mum e eño, ittii, ɗaccata ɗoon ko faandu. Wasaango : Puɗgol ko aawaa haa yalti faandu Nawde : Ƴettude yahda heen. Addude : Arde kañum e ko jogii ko *Français:* Apporter Jaabaade : Nootaade, ruttude konngol nde naamnde ɗaa. Nootaade : Jaabaade ɗo noddaa. Holirde a nanii ko noddeɗaa ko haala ka kaal-ɗaa ka Deƴƴude : Nattude haalde. Muumɗinde hoore mum. Waasde yaltinde hay hito wooto Weɗaade : Yahdude e henndu Finde : Nattude ɗaanaade *Français:* Se réveiller Weetde : Wonde subaka Nanngude : Teeɓtaade, jaggude, tamde huunde waasa ɓoccitaae Woppude : Nattude nanngude. Ñittaade : Ñitte: ko ndeelam njaltojam e kine walla hinere, ina nefnii. Teeɓtaade : Nanngude haa tiiɗa saloo woppude Ɗaccude : Woppude Nattude nanngude Nattude waɗde ko woownoo waɗde Tamde : Waɗde huunde e junngo mum artira heen peɗeeli mum, ɓitta. Yeru: Neɗɗo so ina ñaamra junngo tamat, lonngere ko ma tamee nde waɗee e hunuko Ŋeefde : Hooltoraade ñiiƴe Ŋeefde : Hooltoraade ñiiƴe Fijde : Gollaade ko ngartam alaa so wonaa yo fittaandu welto. Lowwol : Rogere adannde ataaye Saani : Rogere ɗimmere ataaye HO : Aaƴaade : Salanaade jiɗnaaɓe mum, Waase jaɓde jamirooje mawɓe mum, Ɓilde : Loggude Mbiruuji ina ɓilondira, ɓilondira koyɗe. So neɗɗo roŋkii yaltude e nokku, ina wiyee ko ko ɓilii toon Moosde : Jalde tawa seerndaani toni mum. Mo weltii kala, so jalaaani haa hekkitii ne ina heewi moosde kam. *Français:* Sourire Afo : Afo: ko neɗɗo, woni ɓiɗɗo mo jiɗnaaɓe mum ngadii dañde, ( dikkaade) *Français:* Aîné Mahde : Ƴettude keccum ( ko wayi no ɓakke) , fonnda ɗu, fawondira ɗum, haa mbele daroo, tiiɗa, waasa yande, so yoorii. Huɓeere ina mahee, mahiree ɓakke walla simoŋ. *Français:* Bâtir Mettude : Waasde welde. Aan koy aɗa metti koy hannde, kala ko haalaa wonta bone! Mbele ko nano pinir-ɗaa? Wuro mon ɓuri wuro amen mettude, hay tus alaa wuro mon, wonaa jeere, wonaa suudu safrirdu, on ndemataa... Kooli ko ndii ñiiri metti, alaa suukara, alaa lamɗam. Mettaade : Ɓaatde ɗemngal mum e huunde mbele anndude mbeleendi walla metteendi mum ɗo tolnii. Laaƴaade Ahde : Yaltinirde henndu goddol ummoraade e kuuse mum. Aamde : Ŋakkude softeende. Aamtude : Luuɓde Eeltude : Nehde daabaa haa jaɓa mbaɗɗu. Elltude mbabba, puccu... : nehde ɗum haa rewa joomum. *Français:* Dompter Haƴƴude : Roŋkude ɓenndude Yettaade : Arde e nokku. Noddude : Eewnaede, Eeraade. Haalde innde neɗɗo walla kulle, walla geɗel gonngel mbele ngel waɗta hakkille e kaalɗo oo. Yero nooto yummaa nana noddu maa Hirtaade : Ñaamde ñiiri nde naange muti, yimɓe ina payi e lelaade haa weeta Neene : Yummaa. Debbo jibinɗo ma oo noddirtee noon.Ombo jogii inde kono noddirtaa mo ko neene. *Français:* Maman Jaɓde : Yahdinde miijo mum e ko haalaa ko. Wiyde eey. Yeru: Batu men ngu dey, miin ko toɓɓere adannde nde njaɓ-mi, ko heddii ko, mi saliima Salaade : Waasde jaɓde. Ŋakkude yahdude e ko haalaa ko. Wuɗde : Mooƴirde nder haa wonta conndi, so dillii tan fusa Wujaade : Moomaade. Naalde e ɓanndu mum nebam. Saggude : Loggaade, yowaade roŋka saamde, guusde ronŋka ɓennude, faleede. Roŋkude ɓennude Helde : Feccude ko tiiɗnoo haa wonta ngeɗon keewkon Baktude : Wonde e heewde, Ƴerde Yeru: so ilam ina ara, maayo baktat Ƴerde : Wonde e heewde Baktude wonande maayo So neɗɗo ina woni e sekde, ina wiyee nana ƴera Aaynaade : Aaynaade : ko weddaade : haayre walla sawru walla konngol , Ƴeeɓaade : Ƴeeɓaade: ko gujjo rewɓe ƴeeɓ;otooɗo, gorko tawa dewbo ina ɗaanii yiɗa leldaade e mum. Ɗo : Maandel nokku ɓadiiɗo, Taariindi ɓadiindi, *Français:* ici Ɗoon : Taariindi ma,ndi woɗɗaani mi, aan mo kaaldat-mi oo, Ɗo ngon-ɗaa ɗo, Too : Nokku ɓurɗo taariindi ɓadiindi woɗɗude. Wonaa ɗoo fof, ko too. *Français:* Là-bas Safrude : Waɗde haa ñawu egga cellal lomtoo Soccude : Lawƴirde ko ñaaɗi, heefa tuundi.. Memtinaari : Ko kala ko yiyotoo, memotoo walla tinotoo Ooñde : Hofde. Waasde fortude Muunndaade : Jippin'de lefol sudda hunnduko e hinere Asde : Waɗde wiiduru Asde woyndu: afftaade leydi , haa luugiɗa tawa faandaare nde ko heɓde ndiyam. Riddude : Terde, Rewde e huunde (ina doga) ngam heɓtaade ɗum Riiwde : Duñde huunde yoo woɗɗito Riwde bonnooɓe, riwde mbeewa naatba nder faawru, Waktu : Tuma pillotooɗo laabi 24, ñalawma haa banndum arta. Nii jooni haa nii janngo ko waktuuji 24. Waktu ina waɗi hojomaaji 60, leƴƴanɗe 3600. Neɗɗo mo heñaaki daagaaki, ina waawi yaɓɓude heen taaɓe 4500. To diwaan Fuuta Tooro too, hakkunde futuro e geeƴe abbotoo ko e waktu gooto. Hojom : Tuma pillotooɗo laabi 60 nder waktu. Tuma gabbotooɗo e darnde tummunde e njuulu. Ina abboo e taaɓanɗe 80, heñaaka, daagaaka. Hojom : Tuma pillotooɗo laabi 60 nder waktu. Tuma gabbotooɗo e darnde tummunde e njuulu. Ina abboo e taaɓanɗe 80, heñaaka, daagaaka. Leƴƴannde : Tuma pillotooɗo laabi 60 hojom kala, 3600 nder wakhu kala. Ina abbo e tuma gonɗo fuɗɗaade e gasnude wiyde ''Fuuta jaloŋ na weli'' Laaknude : Yiylaade ko majji, ko hatojinaa. Sellude : Waasde ñawde. Haarde cellal: waasde wondude e hay ñaw ngootu. Sellude kes: sellude no feewi. Luuma : Jeere. Nokku ɗo suoodooɓe e yeeyooɓe ndentata ina ngostondira jawdi e kaake. Heeraade : Heedde bannge. Wonde bannge wondaani e hay gooto. Tolno : Nokku ɗo yahretee ɗoo. Won nokkuuji ndiwaama, keddiɗi ɗii njettaaka taw. Ɓiyam ina yahra e tolno 3 hannde, so o diwii ɗoon tan ko ma o janngoya wuro wonngo. Hoɓaade : Ittirde peɗeeli mum gabbe gonɗe e wutaandu. Hoɓaade makka, seerndude gabbe makka e hormere nde, ittira peɗeeli mum, gorol e gorol. Deedaaɗo : Ɓiɗɗo mo jibinaaka e dewgal kumangal e diine lislaam. *Français:* Enfant naturel Feraade : Fettude koyɗe neɗɗo jahatnooɗo, walla dogatnooɗo, ngam yandinde ɗum. Peral : Gollal periiɗo. Werlaa yande ɗum e yimɓe, gaaña ɗumen walla wara ɗumen, ko peral. Buɓɓondiral, galñondiral, pelmondiral Darto-ɓeram : Dartogol ɓernde haa joomum faɗɗoo. So yaawaaka e joomum tan saŋkoto. Nde ɓernde dartii fof, juutataa joomum waynoo. Ko ɗum heɓtotoo yimɓe jooni ina heewi. *Français:* Arrêt cardiaque Ferde : Eggude Umaade nokku mo hoɗ-noo, hoɗoya bnokku goɗɗo. Ɗannaade juutngal Dalƴude : Ndeelam ngonɗam e nokku, dillude mum haa ɗesa rufde. Rufde : Samminde ndeelam, walla geɗe keltaaɗe haa mbayi no ceŋle, walla no conndi nii. Deelde : Rufde ndeelam tawa filtinaani. A : Lomto baɗo, neɗɗo kaaldeteeɗo o - Yaafaade : Saamdinde hakke mum Yarlaade : Jaɓirde ɓernde mum Yande : Saamde, Ummaade dow hucca to ɓuri lesɗude e waawnere Yeru: Ɓalal ngal yanii. So cippirteeɗo liɓaama, wiyetee ko yanii Ɓaarde : Janngude Ŋuraana e ko yahdata e mum haa seedanee waawii (tuugnaade e Goomu Fulo e wiɗto) Ngeɗu : Feccere, Bannge e huunde nde njey-ɗaa woni geɗal maa Wuurde : Wondude e fiɗtaandu mum. Waasde maayde. Kulle ladde, kulle wuro, puɗi, ɓinɗe,... ɗum fof ina wuura. Kala.ko wuuri noon, maa meeɗ nde maayi Waylude : Hokkude mbaydi ngonndi. Yeru: '' Jaɓɓal ƴettu-ɗaa jooni ngal, waylu ɗum, so aɗa yiɗi ko moƴƴi maa.'' => Ƴettu jaɓɓal gonngal! Feecde : Taƴirde njuuteendi Dottude : Taƴirde njaajeendi Kurum : Annde teeŋtinirde ko ɓalwi. Coy : Annde teeŋtinirde ko wojji Buy : Annde teeŋtinirde ko oolɗi focco : Focco: ko goppe ndiwri (kuudi ndiwri) *Français:* Fiante Corol : Diidol maantangol peccungol mbeɗu e hakkunde *Français:* Diamètre Ngeraagu : FaayreKumpa mbele ko waɗaa koo, ina moƴƴi walla moƴƴaani, mbele maa bonnu walla alaa. Winndude : Diidde e ɗerewol walla e nokku goɗɗo, ko neɗɗo goɗɗo waawi janngude, waawi firde Cekkiri : Cekkiri ko ndoondi kawƴe Fenndude : Wattude kosam biradam ha wonta kaadam Jikku : Denndaangal sifaaji neɗɗo, gila e golle e mum haa e no heewi gollirde Jogaade : Wonde e jeyal joomum Wostaade : Lomtinde, Ƴettude geɗel , waylondira ɗum e gonngel Sarde : Werlaade bang yoo bang *Français:* Karallo : Ganndo golle, ñeeño golle. Neɗɗo baawɗo gollal mum, gannduɗo no ngal waawi moƴƴirde e feewirde Ñeeño : Neɗɗo baawɗo feewnude ko yooɗi Ɓennude : Yawtude. Taƴtude nokku. Yettaade bannge keedɗo yeeso o. Ŋoŋde : Yiɗde ɗaanaade Firloyaade : Taaroyaade, soofoyde *Wolof:* Sawi Sawndaade : Heedde sara. Ɓallaade Anaade : Weñaade Siggude : Fenndude Foomnaade : Suutde huunde ha weeya ngam fukkude e leydi walla wassa Fukkude : Yandinirde doole Soggude : Renndinde ndammiri riwa ɗum Sokkude : Seerndude gawri e butaali garoowo : Oon gonɗo e arde oo. arooɓe : Ɓeen wonɓe e arde ɓee. garɗo : Oon baɗɗo gollal arde haa gayni oo. arɓe : Ɓeen waɗɓe gollal arde haa ngayni ɓee. garal : Gollal arde ngal. gare : Keewal garal gargol : Mbaydi gollal arde ndi. gasoowo : Oon gonɗo e asde oo. gasɗo : Oon baɗɗo gollal asde haa gayni oo. asooɓe : Ɓeen wonɓe e asde ɓee. asɓe : Ɓeen waɗɓe gollal asde haa ngayni ɓee. gasirgal : Kuwtorgal gasoowo gasirɗe : Kuwtorde asooɓe debboowo : Oon gonɗo e debbude oo. debbooɓe : Ɓeen wonɓe e debbude ɓee. *Français:* *Anglais:* Ƴuriiɗo : Oon mo gollal Ƴuraade waɗaa e dow mum oo. Ƴuriiɓe : Ɓeen ɓe gollal Ƴuraade waɗaa e dow mumen ɓee. Ƴurotooɗo : Oon gonɗo e Ƴuraade oo. gaddoowo : Oon gonɗo e addude oo. gadduɗo : Oon baɗɗo gollal addude haa gayni oo. adduɓe : Ɓeen waɗɓe gollal addude haa ngayni ɓee. addooɓe : Ɓeen wonɓe e addude ɓee. gaddugol : Mbaydi gollal addude ndi. gadduli : Mbaydiiji gollal addude ɗi. gannduɗo : Oon baɗɗo gollal anndude haa gayni oo. annduɓe : Ɓeen waɗɓe gollal anndude haa ngayni ɓee. ganndal : Gollal anndude ngal. gannde : Keewal ganndal gaafɗo : Oon baɗɗo gollal aafde haa gayni oo. aafɓe : Ɓeen waɗɓe gollal aafde haa ngayni ɓee. aafannde : Gollal aafde baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni aafannde gaafanɗe : Keewal aafannde deƴƴoowo : Oon gonɗo e deƴƴude oo. deƴƴooɓe : Ɓeen wonɓe e deƴƴude ɓee. deƴƴuɗo : Oon baɗɗo gollal deƴƴude haa gayni oo. deƴƴuɓe : Ɓeen waɗɓe gollal deƴƴude haa ngayni ɓee. piyoowo : Oon gonɗo e fiyde oo. fiyooɓe : Ɓeen wonɓe e fiyde ɓee. piyɗo : Oon baɗɗo gollal fiyde haa gayni oo. fiyɓe : Ɓeen waɗɓe gollal fiyde haa ngayni ɓee. piyirgal : Kuwtorgal piyoowo piyirɗe : Kuwtorde fiyooɓe piyal : Gollal fiyde ngal. piye : Keewal piyal piygol : Mbaydi gollal fiyde ndi. piyli : Mbaydiiji gollal fiyde ɗi. fiyannde : Gollal fiyde baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni fiyannde *Français:* Détonnation piyanɗe : Keewal fiyannde jahoowo : Oon gonɗo e yahde oo. yahooɓe : Ɓeen wonɓe e yahde ɓee. jahɗo : Oon baɗɗo gollal yahde haa gayni oo. yahɓe : Ɓeen waɗɓe gollal yahde haa ngayni ɓee. jooliiɗo : Oon mo gollal yoolaade waɗaa e dow mum oo. yooliiɓe : Ɓeen ɓe gollal yoolaade waɗaa e dow mumen ɓee. joolotooɗo : Oon gonɗo e yoolaade oo. yoolotooɓe : Ɓeen wonɓe e yoolaade ɓee. jettiiɗo : Oon mo gollal yettaade waɗaa e dow mum oo. yettiiɓe : Ɓeen ɓe gollal yettaade waɗaa e dow mumen ɓee. jettotooɗo : Oon gonɗo e yettaade oo. yettotooɓe : Ɓeen wonɓe e yettaade ɓee. jettorgal : Kuwtorgal jettotooɗo jettorɗe : Kuwtorɗe yettotooɓe gummiiɗo : Oon mo gollal ummaade waɗaa e dow mum oo. ummiiɓe : Ɓeen ɓe gollal ummaade waɗaa e dow mumen ɓee. gummotooɗo : Oon gonɗo e ummaade oo. ummotooɓe : Ɓeen wonɓe e ummaade ɓee. talliiɗo : Oon mo gollal tallaade waɗaa e dow mum oo. talliiɓe : Ɓeen ɓe gollal tallaade waɗaa e dow mumen ɓee. tallotooɗo : Oon gonɗo e tallaade oo. tallotooɓe : Ɓeen wonɓe e tallaade ɓee. tallorgal : Kuwtorgal tallotooɗo tallorɗe : Kuwtorɗe tallotooɓe tallere : Sifaa gollal tallaade. talle : Keewal tallere joñoowo : Oon gonɗo e joñde oo. joñooɓe : Ɓeen wonɓe e joñde ɓee. joñɗo : Oon baɗɗo gollal joñde haa gayni oo. joñɓe : Ɓeen waɗɓe gollal joñde haa ngayni ɓee. Ƴurotooɓe : Ɓeen wonɓe e ƴuraade Ɓafoowo : Oon gonɗo e Ɓafde oo. Ɓafooɓe : Ɓeen wonɓe e Ɓafde ɓee. Ɓafɗo : Oon baɗɗo gollal Ɓafde haa gayni oo. Ɓafɓe : Ɓeen waɗɓe gollal Ɓafde haa ngayni ɓee. Ɓafal : Gollal Ɓafde ngal. Ɓafe : Keewal Ɓafal Ɓafannde : Gollal Ɓafde baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni Ɓafannde Ɓafanɗe : Keewal Ɓafannde Miin : No kaaloowo wiyata so ina toɗɗoo hoore mum Kaŋko : No mbiyeten mo kaaldaten o so eɗen toɗɗoo mo Enen : No mbiyaten so eɗen toɗɗoo koye men Minen : No mbiyaton so oɗon toɗɗoo koye mon Onon : No mbiyat-mi so mbeɗe toɗɗoo on Kamɓe : No mbiyaten so eɗen toɗɗoo ɓe Mbeɗe : Aɗa : Omo : Eɗen : Oɗon : Emin : Eɓe : Ñakkaade : Pinngaade ngam hebanaade ñawu heɓtinaangu cooynaangu gooroowo : Oon gonɗo e oorde oo. oorooɓe : Ɓeen wonɓe e oorde ɓee. goorɗo : Oon baɗɗo gollal oorde haa gayni oo. oorɓe : Ɓeen waɗɓe gollal oorde haa ngayni ɓee. oorannde : Gollal oorde baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni oorannde gooranɗe : Keewal oorannde Naane : Tuma ɓennuɗo ko ɓooyaani, hojomaaji seeɗa walla so ɓooyii haa ɓooyi jamɗe seeɗa Jooni : Tuma gonaaɗo, ɗoo ɗo ngonɗen e gollude en ngaynaani Janngo : Tuma puɗɗootooɗo ñalnde aroonde ndee Oon : KaŋkoLomto neɗɗo kaaldeteeɗo o Ba : Toɗɗorde ko heewi e inɗe joofirɗe a, hono ngesa, mbabba, ngelooba, Ngel : Toɗɗorde ko heewi e inɗe joofirɗe el walla pamɗinaaɗe, hono gesel, bamngel, gelobel, Ngal : Toɗɗorde ko heewi e inɗe joofirɗe al walla pamɗinaaɗe, hono gesal, bamngal, gelobal, Ngu : Toɗɗorde ko heewi e inɗe joofirɗe gu, cu, hono cewngu, puccu, ..., Ndi : Toɗɗorde ko heewi e inɗe joofirɗe ndi, hono conndi,..., Nde : Toɗɗorde ko heewi e inɗe joofirɗe nnde, ina heewi joofaade ko murliɗi, diiñii, yeedi hono loonde, ɓannde..., Ndu : Toɗɗorde ko heewi e inɗe joofirɗe ndu, ina heewi joofaade huunde nde nder mum ɗesi humpude, hono suudu, henndu. duleendu.., Kal : Toɗɗorde ko heewi e inɗe joofirɗe al, kal, ina heewi joofaade geeɗe nokkotooɗe tawi ina keeweendi mum ina yawaa, hono conal, kenal. leykal.., Kin : Ceekirgal baɗdeteengal e baɗal, hollita baɗo oo fellitaani gollaade, o yiɗaa heɓtinee wonde o gollani Ondir : Ceekirgal baɗdeteengal e baɗal, hollita baɗo oo kam e goɗɗo nana ngolla gootal e tuma gooto, mo wooni kala nana golla ngal feewde e goɗɗo o. Innude : Hokkude walla wowlude innde Uurde : Waasde luuɓde Limde : Ɓetirde gootel gootel Moorde : Sañde saayaande. Waɗtude saayaande jubbi Siiwde : Juurtude ndeelam Yuppirde ndeelam seese Soodde : Tottude ceede lomtina ɗoon kaake Yeeyde : Tottude kaake lomtina ɗoon ceede Ɓosde : Dirtude Dusde : Nawde Ɓoosde : Ñoƴƴande muuaaɗo ɓanndu mum Bewde : Sanndolinde Mofde : Mooftude tawi ina wondi e suuɗde Memde : Tinirde junngo Ruumde : Heddaade e nokku, ndunngu ngu fof Yeewtude : Haalde e dental, Ittude deƴƴere batu Wisde : Leppinde huunde walla nokku seeɗa Baccude : Ittude laron ngonkon e ɓanndu liingu. Wuppude tekkon seeɗa *Français:* Ecailler doondoowo : Oon gonɗo e roondde oo. roondooɓe : Ɓeen wonɓe e roondde ɓee. doondɗo : Oon baɗɗo gollal roondde haa gayni oo. roondɓe : Ɓeen waɗɓe gollal roondde haa ngayni ɓee. Wujjude : Ƴettude jananum wiya walla waɗa ɗum jey mum Silde : Feecde, siirtude, waɗtude ceelti ceelti Seekde : Seelde juutngol, waɗta ɗum geɗe ɗiɗi juutɗe kono cewɗe Sekde : Mettinde, waasde weltaade Suyde : Deeɓtude. Tiiɗndi, wontude ɗum ko saayi Tafde : Huwtoraade ñeeñal feewna huunde tiiɗnde Yeru: Feenude jawo = ...... jawo Loggude : Seŋde, sinndude Sinndude : Seŋde huunde e goɗɗum tafoowo : Oon gonɗo e tafde oo. tafooɓe : Ɓeen wonɓe e tafde ɓee. tafɗo : Oon baɗɗo gollal tafde haa gayni oo. tafɓe : Ɓeen waɗɓe gollal tafde haa ngayni ɓee. tafirgal : Kuwtorgal tafoowo tafirɗe : Kuwtorde tafooɓe tafgol : Mbaydi gollal tafde ndi. tafannde : Gollal tafde baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni tafannde tafanɗe : Keewal tafannde ciloowo : Oon gonɗo e silde oo. silooɓe : Ɓeen wonɓe e silde ɓee. cilɗo : Oon baɗɗo gollal silde haa gayni oo. silɓe : Ɓeen waɗɓe gollal silde haa ngayni ɓee. silannde : Gollal silde baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni silannde cilanɗe : Keewal silannde ceekoowo : Oon gonɗo e seekde oo. seekooɓe : Ɓeen wonɓe e seekde ɓee. ceekɗo : Oon baɗɗo gollal seekde haa gayni oo. seekɓe : Ɓeen waɗɓe gollal seekde haa ngayni ɓee. ceekirgal : Kuwtorgal ceekoowo ceekirɗe : Kuwtorde seekooɓe seekannde : Gollal seekde baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni seekannde ceekanɗe : Keewal seekannde cekoowo : Oon gonɗo e sekde oo. sekooɓe : Ɓeen wonɓe e sekde ɓee. cekɗo : Oon baɗɗo gollal sekde haa gayni oo. sekɓe : Ɓeen waɗɓe gollal sekde haa ngayni ɓee. cuyoowo : Oon gonɗo e suyde oo. suyooɓe : Ɓeen wonɓe e suyde ɓee. cuyɗo : Oon baɗɗo gollal suyde haa gayni oo. suyɓe : Ɓeen waɗɓe gollal suyde haa ngayni ɓee. suyannde : Gollal suyde baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni suyannde cuyanɗe : Keewal suyannde Soppude : Fiyde ko waawi lomtaade jammbere e dow ko waawi lomtaade leggal. Wulde : Salaade ko kañum haalnoo Wullude : Haalde doole. Fannu : Bannge keeriiɗo Hokkude : Ittude jey mum, totta goɗɗo yo jey Jeyde : Heeroraade huunde taw guli ngalaa Funaade : Jubinde ko ɓuri tiggu gooto Jibinde : Yaltinde ɓiɗɗo e nder mum. Jogaade ɓiɗɗo, walla ɓiɓɓe Luwde : Waɗde gasgel waɗira kuwtorgal bayngal no unugal nii kono taw heen bannge ina seeɓi. So jabbere waalo yontii, ko dewɗo e jabboowo o gollotoo ɗum, gaawoowo rewa caggal mum. Alaa : Konngol kollitoowal kaaloowo o saliima Eey : Konngol kollitoowal kaaloowo o jaɓii. Konngol nootirgol noddaango Eyyoo : Konngol teeŋtinowol kaaldeteeɗo o jaɓii tigi rigi. Tigi : Konngol teeŋtinowol kaaldeteeɗo ina yahdi e ko kaaloowo o haalata ko. Sokaade : Seknoraade. cokiiɗo : Oon gonɗo e sokaade oo. sokiiɓe : Ɓeen wonɓe e sokaade ɓee. cokotooɗo : Oon baɗɗo gollal sokaade haa gayni oo. sokotooɓe : Ɓeen waɗɓe gollal sokaade haa ngayni ɓee. cokorgal : Kuwtorgal cokiiɗo cokorɗe : Kuwtorde sokiiɓe Nafde : Jogaanaade ngartam Nefde : Hollude yiɗaa huunde haa jaggira ɗum no ko luuɓi haa ɓurti ni. Luuɓde : Baartude Waasde uurde Naamndaade : Haalde konngol kollitowol joomum ina yiɗi anndude Rokkude : Weeɗde yo beeɗeteeɗo waɗtu jey mum Kaala : Lefol piileteengol e hoore Am : Lomto jeyal gadanokollitoowo ko miin kaaloowo o jeyi Ma : Lomto jeyal ɗimmokollitoowo ko aan mo kaaldat-mi o jeyi Makko : Lomto jeyal tataɓokollitoowo ko kaŋko mo kaaldat-mi o jeyi Amen : Lomto jeyal kollitoowo ko minen njeyi Men : Lomto jeyal kollitoowo ko enen njeyi Mon : Lomto jeyal kollitoowo ko onon njeyi Maɓɓe : Lomto jeyal kollitoowo ko kaɓe njeyi Law : Gila tuma gadano Loƴde : Mutnude ina suppitina haa mo ɗum waɗaa e dow mum o ɗesa yoolaade Defde : Renndinde ñamateeri waɗa e barme, fawa e jayngol haa ɓennda weeɓa ñaamde Ñaamde : Naatnude e nder reedu mum ko ina ittana ɗum heege Yaɓɓude : Fawde heen teppere mum Dawde : Ummanaade laawol subaka law Hirndude : Ummanaade laawol kikiiɗe Feŋde : Ñiɓde huunde Ceŋle : Keltine gabbe Seŋde : Loggude haa ko loggi ko nawora ko loggaa ko, Hesde : Taƴirde wafdu Taƴde : Waɗtude geɗe ɗiɗi ko wonnoo geɗel gootel baggel walla jaafngel Rottude : Yuppude ndefu e lahal Faddaade : Heedde e laawol haɗa ko aratnoo ko ɓennude Falde : Taƴirde laawol ko juuti, ko wayi no leggal Hay : Taftal kolllowal yawre.. Ganndal am heewaani , ina waawi wiyeede: .... tus mi anndaa! Dara : Tus, ɓolum, hay batte Batte : Dara, Tus, mehre Rootaade : Tellinde donngal mum. Fawtude ko fawinoo e dow hoore mum Teetde : Heɓirde doole ko goɗɗo joginoo Tinde : Humpitaade kewkewe. Anndude ko memi ɓanndu mum Leñol : Dental yimɓe jiiduɓe aadaaji, ɗemngal, taariik Hoyde : Waasde teddude Heɓde gacce Teddude : Mettude umminde sabu diiñaade. Wayde no ko ko ɗakkii e leydi ni Waasde : Ŋakkude jogogal Ŋakkude : Waasde, Waasde timmude Timmude : Waasde ŋakkude hay batte. Taweede ɗoon kañum e terɗe mum fof. Arde ardude Riiɗde : Yaltinirde kuwtol henndu; henndu ina heewi luuɓde Diidde : Winndude binndol juutngol hay so tawii alaa ko ngol firi tinoowo : Oon gonɗo e tinde oo. tinooɓe : Ɓeen wonɓe e tinde ɓee. tinɗo : Oon baɗɗo gollal tinde haa gayni oo. tinɓe : Ɓeen waɗɓe gollal tinde haa ngayni ɓee. tingol : Mbaydi gollal tinde ndi. Najde : Haaweede Regaade : Rewde laawol wonande peewnugol mum, ndefu mum, gollugol mum Tutaade : Aawtaade. Aawtaade daƴƴe. Yiyde : Heptinde ko ƴeewata ko Heɓde : Jaɓde ko weeɗetee ko. Jaɓɓaade ko neldaa ko. Kadi : Taftal kollitowal ko waɗi ko yo rewte. So ko wondi ko e weleede ɗum walla haaweede ɗum Sinno : So Taftal ballowal haalde, ko waɗi ko, so wanaa ɗum waɗnoo noon Tufde : Feewnude nnjaram, heewi wonde ko njaram beetewe Yiilaade : Ƴeewde ko majjiri ɗum Ballaade : Etaade jaggude, fawde junngo mum e ko woɗɗi ɗum seeɗa Bablude : Haalde ko gastaa tawa nii faamotaako no feewi jiiliiɗo : Oon mo gollal yiilaade waɗaa e dow mum oo. yiiliiɓe : Ɓeen ɓe gollal yiilaade waɗaa e dow mumen ɓee. jiilotooɗo : Oon gonɗo e yiilaade oo. yiilotooɓe : Ɓeen wonɓe e yiilaade ɓee. jiilorgal : Kuwtorgal jiilotooɗo jiilorɗe : Kuwtorɗe yiilotooɓe jiilol : Mbaydi gollal yiilaade ndi. jiili : Mbaydiiji gollal yiilaade ɗi. Seeɗa : ko heewaani Accude : Woppude Nattude jaggude *Français:* Laisser Aɗɗere : Ɓoodde kuudi Wifde : Dillinde mbeɗu haa adda henndu. Sorde : Rewde les palal Gollude : Waɗde, liggaade, feewnude Waɗde : Gollude. Feewnude, haljude Liggaade : Wonde e waɗde golle Feewnude : Moƴƴitinde ko bonnoo. Renndinde kulle e laalaaɗe haa jibina ko nafata Wowlude : Haalde Jam : Deeƴre. So fitina woodaani Natal : Hello ɗo ko yiyanoo bannge goɗɗo waanjitaa, haa geɗel kala heptinee heen Taataade : Reegde tawa welaaka haa yana walla ɗesa yande Taatde : Ɓoodde, haa kala ko yowitii heen, reegat Noon : Taftal kollowal no ko wonaa e dow mum ko, foti wayde Wayde : Siforaade, nanndude Hunaade : Yiilaade Turde : Ƴukkude; wuurde ɓanndu neɗɗo goɗɗo Selde : Woppude laawol Tekkude : Heewde ɓanndu tawi ina tiiɗi Teewu : Dental cañu ɓanndu. Ko woni hakkunde nguru e ƴiyal wonande ɓanndu neɗɗo walla kulle goɗɗe Oolaade : Woytaade muuseeki gaañannde Oogde : Asde mbele ittude nder leydi kaaƴe baɗɗe ko naftortee, ko wayi no kaŋŋe, kaalis, jamɗe, ekn.. Raddude : Tuufaade kulle mbele ɗumen ñaamde Aga : Gaynaako baali *Français:* Berger de moutons Allaadu : Geɗe tekkuɗe puɗooje e koye kulle. Heewi fuɗde ko sara noppi ɗii, Kulle ɗe ina kuwtoroo ɗum so ina kaɓa Ammbude : Falaade, heedde huunde e goɗɗum Añde : Waasde yiɗde, salaade Awde : Yiilaade jaggude ko woni nder ndiyam Awo : Jiilogol ko woni nder ndiyam Gaynude : Timminde golle Banaade : Yiɗde anndude ko uurata walla luuɓata ko. Sukkude : Waasde serwude, Heewde no feewi tawa yaajiraaka Gip : Taftal kollowal ko sukki haa ɓurti Tal : Taftal kollowal ko ranwi haa ɓurti Ŋeŋ : Taftal kollitowal ko tiiɗi haa ɓurti, Boyde : Jayngol, jaggude ɗum haa ɗaminee so woppaama ne, ɗum ñifaani ɗum. Ɓoccitaade deenatnooɗo, ullo ladde ina doga wonande daabaa Buujde : Ñolde haa ɓurta Nattude : Gaynude woodde. Maayde Naatde : Ɓennude nder Dahde : Waɗtude jiimaaɗo Jokkude : Ɗakkude geɗel e hono mum mbele ina ɓeydoo juutde Jokkere : Ɗakkere huunde e goɗɗum mbele ina ɓeydoo juutde Enndude : Suusde waɗde hay so waɗaani Entude : Nattude muyninde Wowtude : Duɓɓitde Udditde cuurel mbele heɓde ko mooftaa toon ko Uddude : Hommbude, marɓude, hippude Falde huunde e damal haa ngal waya no nattungal ni Elal : Heltinnde leggal ngal njuuteendi mum maa won meeteer, ɗaminangal waɗeede e jayngol Waawde : Jogaade hattan. Ɓurde doole Fettude : Yaltinde hito mawngoe tuma majannde yiitere. Hito fellaango fetel walla fusannde bommbo Warde : Ittude fittaandu. Nattinde wuurde. Gollal gittowal nguurndam feewna maayde Wonde : Laataade Keso : Mo ɓooyaani ko woodi Wakkaade : Liggude e walabo mum Jaati : Tigi Waalde : Wonde e nokku haa jamma ɓenna, subaka ara Jiimde : Huccitde e huunde wonnde les. Huurirde ɓanndu mum caggoowo : Oon gonɗo e saggude oo. saggooɓe : Ɓeen wonɓe e saggude ɓee. cagguɗo : Oon baɗɗo gollal saggude haa gayni oo. sagguɓe : Ɓeen waɗɓe gollal saggude haa ngayni ɓee. caggal : Gollal saggude ngal. cagge : Keewal caggal saggannde : Gollal saggude baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni saggannde cagganɗe : Keewal saggannde Baggo : Mo suwaa ƴoƴde, kecco Iwde : Sortaade e. Ummaade e. Yaltude e. gaynoowo : Oon gonɗo e aynude oo. aynooɓe : Ɓeen wonɓe e aynude ɓee. gaynuɗo : Oon baɗɗo gollal aynude haa gayni oo. aynuɓe : Ɓeen waɗɓe gollal aynude haa ngayni ɓee. Irde : Tallude e punndi giroowo : Oon gonɗo e irde oo. irooɓe : Ɓeen wonɓe e irde ɓee. girɗo : Oon baɗɗo gollal irde haa gayni oo. irɓe : Ɓeen waɗɓe gollal irde haa ngayni ɓee. Ilde : Naatnude ndiyam ngummiɗam maayo, wonande gese Rewde : Arde caggal gardiiɗo Yawde : Famɗinde. Waasde heptinde teddeendi Yaltude : Ummaade nder faya boowal keloowo : Oon gonɗo e helde oo. helooɓe : Ɓeen wonɓe e helde ɓee. kelɗo : Oon baɗɗo gollal helde haa gayni oo. helɓe : Ɓeen waɗɓe gollal helde haa ngayni ɓee. kelal : Gollal helde ngal. kele : Keewal kelal helannde : Gollal helde baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni helannde kelanɗe : Keewal helannde Liirde : Wertude ko hecciɗi, yiiloo yo yoor Larde : Weeñde laroowo : Oon gonɗo e larde oo. larooɓe : Ɓeen wonɓe e larde ɓee. larɗo : Oon baɗɗo gollal larde haa gayni oo. larɓe : Ɓeen waɗɓe gollal larde haa ngayni ɓee. laral : Gollal larde ngal. lare : Keewal laral nawoowo : Oon gonɗo e nawde oo. nawooɓe : Ɓeen wonɓe e nawde ɓee. nawɗo : Oon baɗɗo gollal nawde haa gayni oo. nawɓe : Ɓeen waɗɓe gollal nawde haa ngayni ɓee. Labaade : Suɓaade Yulde : Waɗde wuddere Jolde : Naatde e nokku jaajɗo luggo Hakde : Salaade goonga goodɗo Holde : Ŋakkeede comci Hulde : Waasde suusde. Reenaade hade barmude walla maayde Hofde : Ooñde juutngol haa coɓɓuli ɗiɗi ɓallondira walla memondira Moddude : Tunwude. Takkude ko wayi no ɓakkere ni. Waasde selbude. Joofde : Yettaade wonande laana walla werlaa. Jofde : Artude kikiiɗe walla jamma Joorde : Ubbude Joowde ko wayi no njaareendi ni. Joowde : Fawondire kaake Haaju : Golle potɗe waɗeede ɗe cuwaa taw waɗeede Juurde : Yuppude ndeelam ummoraade ɗo toowi seeɗa Jarde : Seekde ɓanndu ngam yaltinde ƴiiƴam maayɗam Farde : Dingiral hakkunde hoore ngal alaa sukundu Yoorde : Nattude leppude Yorde : Reegde e ɓanndu saama, wonande comcom bayngol no tuuba nii Fasde : Wulde haa waɗta yaltinde paali, wondande ndeelam Yeedde : Jooɗaade walla daraade walla nii lelaade waasa waɗde hay batte Deeƴde, Wuufde : Waɗde e nder hunuko mum woppa ɗoon, moɗaani, wukkitaani Wuuɗde : Wuttirde seese, haa yaltina hito ngo taƴondiraani, tawi ɗum wonaa haala. Wullaade : Tintinde maayde Wullo : Gasgel luugal walla jabbeere, padngel aaweede walla gaawangel. Wordoonde : Geɗel e kuwdi mbaalu walla mbeewa Woocde : Ɓorde haako Wesde : Ɓeydande coodɗo Waañde : Yiilaade kulle ɗe wari ngam ñaamde Tottude : Weeɗde, yettinirde junngo Tonngude : Haɓɓude koyɗe jawdi mbele ina haɗa ɗum ɓoccitaade. Koyɗe yeeso ɗe keewi haɓɓeede Luuteede : Waasde taweede Laasde : Tirde dimngal rewna ɓoggol tirdungol les laaci, dow kuuwtol daabaa dimnduɗo o mbele dimngal ngal waasa saamde Losde : Tampude haa ɓurta Woorde : Selde, waasde fottude e mo tiindii o Yaawde : Gasnude law. Waasde leelde Ooyde : Heedde hakkunde mum e ko reentotoo ko Muk : Taftal teeŋtinowal calogol, teeŋtinowal ko haaletee ko meeɗataa woodde Adaade : Wonde goo e gollal, kala golluɗo ko ko rewi e goo o Yeddude : Saloraade konngol celoowo : Oon gonɗo e selde oo. selooɓe : Ɓeen wonɓe e selde ɓee. celɗo : Oon baɗɗo gollal selde haa gayni oo. selɓe : Ɓeen waɗɓe gollal selde haa ngayni ɓee. Takkude : Sinndude, loggude, Memnude geɗe haa ɗe cinndondira takkoowo : Oon gonɗo e takkude oo. takkooɓe : Ɓeen wonɓe e takkude ɓee. takkuɗo : Oon baɗɗo gollal takkude haa gayni oo. takkuɓe : Ɓeen waɗɓe gollal takkude haa ngayni ɓee. takkal : Gollal takkude ngal. takke : Keewal takkal takkugol : Mbaydi gollal takkude ndi. Aan : No mbiyat-mi ma so mbeɗe toɗɗo maa *Français:* Toi *Anglais:* You Ŋaalde : Ñaamde kaaɗdi dennde Sammude : Seerndude gabbe e sammeere mumen Ɓetde : Yiilaade tolno, Fonndude Weelde : Saggude ina ndaara saamde Unde : Waɗde gawri, cammeeje walla butaali, ekn... e wowru ina fiya nder heen unugal Hoɗde : Ñiiɓde e nokku, wuura ɗoon, yuɓɓina ɗoon nguurndam mum Haɗde : Falaade, salaade yo huunde wood, salaade yo huunse ar Huɗde : Noddude mette, duwaade bone Heɗaade : Waɗtude hakkille mum e hito mbele faamde ɗum Haɓde : Etaade foolde. Yiilaade liɓde (woni gollal, woni neɗɗo) Liggude : Yowde, fawde dow ɗacca heen bannge ina weela Hubde : Wazde no ndamndi wazata so tuuyaama wondude e mbeewa. Ƴeɓde : Yahde Ƴuufde : Ɓeydaade yaajde e toowde. Ɓuutde Ƴamde : Yiilaade heɗde Ƴoogde : Nokkude ndeelam Ƴoƴde : Jogaade hakkille Ƴeeŋde : Yaltude dingiral Ƴooñde : Duñde tawi feññikinaaki. Joñde Duñde : Waɗtude doole mum e huunde haa dirtina ɗun yo woɗɗito Ƴettude : Hoccude ko jooɗinoo ina diiñii Ƴelde : Waɗde saamuuji, waɗde tale, joowe Ƴaaŋde : Rewde nokku goɗɗo hade artude e laawol mum Ƴaaƴ : Wowlaandu mawɓe kuwtortoo so ina njiɗi hulɓinde cukalel, tawa noon ko fijirde tan. Ƴaaftaade : (Mballee en) Ƴaggude : Tiiɗde. Waasde ɗaatde Ƴareede : Naskeede Ƴefde : (Mballee en) Ƴiikde : Wullude doole tawi ko daangel cewngel. Hito ngo wayata ko no ''iiiiiiiiiiiiiiiiii....'' ni. Ƴis : Wowlaandu inneteendu so neɗɗo ina riwa mbeewa. Ƴukkude : Yuwde, dubbude dubbira ko seeɓi Ƴusde : Woyde tawa hiiwtaaki, tawa ko seeɗa nanetee heen Ƴuuñde : (Mballee en) Ŋefde : Hooltoraade ñiiƴe Ŋaablude : Foofde foofaango mawngo tawa ko ko ŋaaɓi hunuko haa jaaji tawa wonaa e belanteeje joom mum, ko ɓanndu tan saabii ɗum Ŋafde : (Mballee en) Ŋafde : (Mballee en) Ŋaaɓde : Udditde haa yaaja. Ŋaaccude : Heefde ɓanndu hay so tawii wonaa ŋaañaade saabii ɗum Ŋaddaade : (Mballee en) Ŋaaftaade : Fooɗde koyngal jananal ngam liɓde joom mum. Ŋajjinaade : Ajjaade, wellitoo wondude e ɓurteende Ŋalde : Ŋakkude bannge e ɓanndu (huunde). Waasde timmude. Ŋamminaade : Wellitaade, udditoo wondude e ɓurteende, heddooroo noon ko juuti Ŋanaa : Baawɗo golle mum Ŋappude : Soppirde ñiiƴe mum Ŋarde : (Mballee en) Ŋatiwere : Ngonka debbo cowiiɗo walla kullel dewel cowingel so ɓiɗɗo arii e yaltude Ŋarwude : Fayde e jibinde ko leelaani Ŋawde : (Mballee en) Ŋaayde : Yahde e dow ɓanndu wonande ko wayi no ñuuƴi en, mettelli en... Ŋaññaade : Fiyirde seese ɗo fotnoo e waawnoo waɗirde doole Ŋaañaade : Ŋaacde ɓanndu mum mbele ittude ŋatoŋato Ŋaƴƴude : Yaltinde hito kelal tawa yiyaaka ɗo heli ɗo Ŋooɓde : Ɓiiñde walla waɗde (waɗira gite walla hunuko) gaatuleeje ina seknoroo Ŋooɓde : Ɓiiñde walla waɗde (waɗira gite walla hunuko) gaatuleeje ina seknoroo Ŋoɓaade : Ñaamirde seeɗa seeɗa ina wayi no cikotooɗo ni, wonande liingu. Yeru: Hol to saƴƴu, ɗii liɗɗi ngoni tan ko e ŋoɓaade Ŋofƴaade : Ɗaanaade koyngol seeɗa Ŋookde : Woyde faabru ni Ŋolde : Ŋappude ceɗta teew keddiingu e ƴoyal ngu Ŋomminaade : (Mballee en) Ŋeecde : (Mballee en) Ŋelde : Wonde baawɗo teskaade Ŋeemitaade : Ñaamtaade wonande ñiiƴe Ŋeñde : Siŋkude. Feewnude haa yooɗa. Ŋeerde : Teeŋde. Yeru: ngol duhol koy ina ŋeeri, aɗa darna ƴiiƴam ma tan! Ŋerƴude : Taƴde baramlefi waɗa ceelton. Ko haako heewi ŋerƴeede so neɗɗo ina yiɗi defde lacciri haako walla saka-saka... Ŋeestude : Nokkude ceɗta haa waya no joom mum wonaa e hunuko mum fayni ni. Ŋeewde : Woyde no ullundu ni. Ŋaylude : Ŋabbirde juuɗe e koyɗe fof Ŋogeede : Tiggaade jaangol Ŋooɓde : Wonde wudere nde timmaani Ŋoral : Fonngo Ƴellitaade : Ɓamtaade. Fuɗɗaade jogaade nafoore Ƴiinude : (Mballee en) Ƴiinaade : (Mballee en) Ƴoɓɓude : Dubbude Tiifde : Renndinde ina tiɗɗa, ñookde ñaabe : Bannge e wertonde nde goobu mum heeriingu fooynungu seerti e ko heddii ko, haa keerol mum laaɓi cer. Gakkude : Fooɗde doole, ɗoon e ɗoon. Saƴƴude. Ñaadaade : Fooɗde tan ina waɗta e jey mum ko gasata. Ñaddude : (Mballee en) Ñakkaade : Yuwaade mbele reentaade ñawu keptinaangu Ñakkude : Fawondirde kooce Ñaagaade : Naamndaade yo hokke. Ñaafaade : (Mballee en) Ñagga : (Mballee en) Ñaƴol : Ngootiri e mbaadiiji jubbi jombaajo Ñaklaade : Ardinde juuɗe e koyɗe hucca doole e huunde, waya no kaɓeteeɗo ni Ñamlude : Luɓde ceede Ñemmbude : Tiimtaade ina firlitoo ngonka, golle Ñaantude : Sinkude, yooɗnude Ñaande : Ñaaɗo-ñaaɗo iwoowongo e cammeeje, ina heewi addude ŋato-ŋato. Ñaral : (Mballee en) Ñartineede : Ƴuufneede. Ko weli ina haalee e ma tan aɗa ɓeydoo ƴuufde. Ñaaɗde : Mettude ngonka tawa yaawde yiɗde haɓeede waɗi ɗum Ñawlude : Fuɗɗaade tawa ñalawma woɗɗoyii Ñaawde : Seerndude goonga e fenaande tuugnaade e laawol keptinangol Ñenngaade : Suppitinde huunde e yeeso yimɓe tawa hay gooto faamaani hol to ɗum yalti Ñeɗde : Nokkude ndeelam Ñiɓde : Feŋde, Ñoƴƴude bannge ceeɓɗo o haa muta nder ɗo yiɗa Ñiiɓde : Duumaade e nokku Ñiddude : Wuddude. Ŋakkude heelɗude. Ñifde : Nattude lewñude Ñiŋde : Bonnitde Ñobbude : Tiggude tawa wondaani e yuɓɓo Ñoddaade : (Mballee en) Ñoggaade : (Mballee en) Ñohde : Haalde e neɗɗo ko feewaani tawi tawaaka Ñoƴƴude : Duñde duumoo e duñde nde tawa ko duñetee koo won ko haɗi ɗum ɓosde faya to duñetee to. Ñolde : Fenndaade, firde haa waɗta luuɓde Ñooleede : Nattude hattande haɓtaade, waɗde golle baawaaɗo Ñomaade : Heñaade Ñonngude : Waɗde kofi wonande tekkere Ñorde : Hofde ɓamta koyngal tuuba mum, junngo mum, ... ɓoornbateeri mum, hade tekke ɗe kaɗde ɗum gollaade. Ñorngilaade : Hollitde ina seki Ñosde : Wonde dokkoowo seeɗa, wonde mo waawaa rokkude ko heewi Ñootde : Renndinde tekke soora gaarawol baŋ yoo baŋ mbele waɗtude ɗum tekkere wootere Ñoyñaade : Diccaade Tijjaade : Jooɗtoraade Ñukaade : (Mballee en) Ñuggaade : Mooraade ɓurɗi weeɓde Nukindaade : Hocindaade kewkewe too e gaa tawa ina wondi e nguyka seeɗa. Ñukindaade : Teende lekkon tokoson Ñoŋtude : Hoftude ko waɗnoo kofi keewɗi Kus! : Wowlaandu so neɗɗo ina riwa gertooɗe Kuf : Wowlaandu so neɗɗo ina hollita yiɗaa nande ko haaletee ko. (Kuf! Noppam nanaani!) Ƴa : Wowlaandu neɗɗo innata so ina ina yenna goɗɗo baɗɗo ko hersinii e mum. Ca : Wowlaando neɗɗo innata so ina nodda mbeewa walla ndamndi. Ari : Wowlaandu neɗɗo innata so ina ina riiwa mbabba, mbaɗɗaaba e ba waɓɓaaka fof Uri : Wowlaandu inneteendu so neɗɗo ina yiɗi pucci ngu waɗɗii ngu yo yah walla yo ɓur yaawde. Oroy : Wowlaandu inneteendu so neɗɗo ina nodda mbaalu. Ndik : Wowlaandu inneteendu so neɗɗo ina yiɗi riwde nagge. Ƴene : Wowlaandu inneteendu so neɗɗo ina yiɗi riwde rawaandu. Sip : Wowlaandu inneteendu so neɗɗo ina yiɗi riwde ullundu. Mus : Wowlaandu inneteendu so neɗɗo ina nodda ullundu Tiri : Wowlaandu inneteendu so neɗɗo ina riiwa mbaalu. dahoowo : Oon gonɗo e dahde oo. dahooɓe : Ɓeen wonɓe e dahde ɓee. dahɗo : Oon baɗɗo gollal dahde haa gayni oo. dahɓe : Ɓeen waɗɓe gollal dahdehaa ngayni ɓee. Dahoowo : Oon gonɗo e dahde oo. dahɗo : Oon baɗɗo gollal dahde haa gayni oo. dahɓe : Ɓeen waɗɓe gollal dahdehaa ngayni ɓee. diidoowo : Oon gonɗo e diidde oo. diidooɓe : Ɓeen wonɓe e diidde ɓee. diidɗo : Oon baɗɗo gollal diidde haa gayni oo. diidɓe : Ɓeen waɗɓe gollal diiddehaa ngayni ɓee. gaafoowo : Oon gonɗo e aafde oo. aafooɓe : Ɓeen wonɓe e aafde ɓee. gaafirgal : Kuwtorgal gollal aafde gaafirɗe : Kuwtorde gollal aafde baccoowo : Oon gonɗo e baccude oo. baccooɓe : Ɓeen wonɓe e baccude ɓee. bewɗo : Oon baɗɗo gollal bewde haa gayni oo. bewɓe : Ɓeen waɗɓe gollal bewdehaa ngayni ɓee. Ɓiloowo : Oon gonɗo e Ɓilde oo. Ɓilooɓe : Ɓeen wonɓe e Ɓilde ɓee. Ɓilɗo : Oon baɗɗo gollal Ɓilde haa gayni oo. Ɓilɓe : Ɓeen waɗɓe gollal Ɓildehaa ngayni ɓee. Ɓilirgal : Kuwtorgal gollal Ɓilde Ɓilirɗe : Kuwtorde gollal Ɓilde Ɓilgol : Mbaydi gollal Ɓilde ndi. Ɓilannde : Gollal Ɓilde baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni Ɓilannde Ɓilanɗe : Keewal Ɓilannde pettoowo : Oon gonɗo e fettude oo. fettooɓe : Ɓeen wonɓe e fettude ɓee. pettuɗo : Oon baɗɗo gollal fettude haa gayni oo. fettuɓe : Ɓeen waɗɓe gollal fettudehaa ngayni ɓee. pettirgal : Kuwtorgal gollal fettude pettirɗe : Kuwtorde gollal fettude pettugol : Mbaydi gollal fettude ndi. fettannde : Gollal fettude baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni fettannde pettanɗe : Keewal fettannde defoowo : Oon gonɗo e defde oo. defooɓe : Ɓeen wonɓe e defde ɓee. defɗo : Oon baɗɗo gollal defde haa gayni oo. defɓe : Ɓeen waɗɓe gollal defdehaa ngayni ɓee. gaccoowo : Oon gonɗo e accude oo. accooɓe : Ɓeen wonɓe e accude ɓee. gaccuɗo : Oon baɗɗo gollal accude haa gayni oo. accuɓe : Ɓeen waɗɓe gollal accudehaa ngayni ɓee. baccuɗo : Oon baɗɗo gollal baccude haa gayni oo. baccuɓe : Ɓeen waɗɓe gollal baccudehaa ngayni ɓee. gaamɗo : Oon baɗɗo gollal aamde haa gayni oo. aamɓe : Ɓeen waɗɓe gollal aamdehaa ngayni ɓee. gahoowo : Oon gonɗo e ahde oo. ahooɓe : Ɓeen wonɓe e ahde ɓee. gahɗo : Oon baɗɗo gollal ahde haa gayni oo. ahɓe : Ɓeen waɗɓe gollal ahdehaa ngayni ɓee. gamoowo : Oon gonɗo e amde oo. amooɓe : Ɓeen wonɓe e amde ɓee. gamɗo : Oon baɗɗo gollal amde haa gayni oo. amɓe : Ɓeen waɗɓe gollal amdehaa ngayni ɓee. boyoowo : Oon gonɗo e boyde oo. boyooɓe : Ɓeen wonɓe e boyde ɓee. boyɗo : Oon baɗɗo gollal boyde haa gayni oo. boyɓe : Ɓeen waɗɓe gollal boydehaa ngayni ɓee. boygol : Mbaydi gollal boyde ndi. buujoowo : Oon gonɗo e buujde oo. buujooɓe : Ɓeen wonɓe e buujde ɓee. buujɗo : Oon baɗɗo gollal buujde haa gayni oo. buujɓe : Ɓeen waɗɓe gollal buujdehaa ngayni ɓee. buujannde : Gollal buujde baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni buujannde buujanɗe : Keewal buujannde dalƴoowo : Oon gonɗo e dalƴude oo. dalƴooɓe : Ɓeen wonɓe e dalƴude ɓee. dalƴuɗo : Oon baɗɗo gollal dalƴude haa gayni oo. dalƴuɓe : Ɓeen waɗɓe gollal dalƴudehaa ngayni ɓee. dalƴugol : Mbaydi gollal dalƴude ndi. dalƴuli : Mbaydiiji gollal dalƴude ɗi. dalƴannde : Gollal dalƴude baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni dalƴannde dalƴanɗe : Keewal dalƴannde deeloowo : Oon gonɗo e deelde oo. deelooɓe : Ɓeen wonɓe e deelde ɓee. deelɗo : Oon baɗɗo gollal deelde haa gayni oo. deelɓe : Ɓeen waɗɓe gollal deeldehaa ngayni ɓee. diiɗoowo : Oon gonɗo e riiɗde oo. riiɗooɓe : Ɓeen wonɓe e riiɗde ɓee. diiɗɗo : Oon baɗɗo gollal riiɗde haa gayni oo. riiɗɓe : Ɓeen waɗɓe gollal riiɗdehaa ngayni ɓee. podoowo : Oon gonɗo e fodde oo. fodooɓe : Ɓeen wonɓe e fodde ɓee. podɗo : Oon baɗɗo gollal fodde haa gayni oo. fodɓe : Ɓeen waɗɓe gollal foddehaa ngayni ɓee. fodannde : Gollal fodde baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni fodannde podanɗe : Keewal fodannde podoowo : Oon gonɗo e fodde oo. fodooɓe : Ɓeen wonɓe e fodde ɓee. teetoowo : Oon gonɗo e teetde oo. teetooɓe : Ɓeen wonɓe e teetde ɓee. teetɗo : Oon baɗɗo gollal teetde haa gayni oo. teetɓe : Ɓeen waɗɓe gollal teetdehaa ngayni ɓee. joloowo : Oon gonɗo e jolde oo. jolooɓe : Ɓeen wonɓe e jolde ɓee. jolɗo : Oon baɗɗo gollal jolde haa gayni oo. jolɓe : Ɓeen waɗɓe gollal joldehaa ngayni ɓee. jolirgal : Kuwtorgal gollal jolde jolirɗe : Kuwtorde gollal jolde jolgol : Mbaydi gollal jolde ndi. jolannde : Gollal jolde baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni jolannde jolanɗe : Keewal jolannde Yillaade : Yahde salminoyde koreeji mum. Niiwnaade : Faawde junngo dow tiinde ina faloroo caafe naange wonande kooynotooɗo. Joomum wona e sooynaade ko woɗɗi. Yahkinaade : Yahde kono ko yahrude jamjam tawi alaa kadi to hucci alaa e sago, alaa to fayi. Ine wiyee diwkinaade, walla softin'de koyɗe mum kooroowo : Oon gonɗo e hoorde oo. hoorooɓe : Ɓeen wonɓe e hoorde ɓee. koorɗo : Oon baɗɗo gollal hoorde haa gayni oo. hoorɓe : Ɓeen waɗɓe gollal hoordehaa ngayni ɓee.	Fulfulde Ndikkiri Jom Moolo Nde: Yero Dooro Jallo Hippit ! Heɗto ! Inta Aanniinde Nde: Seek Haamiidu Kane Hippit ! Heɗto ! Gollal Pulaar Nde: Ceerno Abuu Njoom Hippit ! Heɗto ! Piini ganndal Nde: Ared Hippit ! Heɗto ! Ndikkiri Jom Moolo Nde: Yero Dooro Jallo Hippit ! Heɗto ! Celluka Mbinndiin ɗemngal Pulaar Nde: Ibraahiima Aamadu Lih Hippit ! Heɗto ! Gila dawaa dawi Nde: Abou SY Hippit ! Heɗto ! Saggitorde Pulaar Nde: Abou SY Hippit ! Heɗto ! Hiisa Tolno 1 Nde: Ared Hippit ! Heɗto ! Deftere hiisa, Yonta ɗimma Nde: Sammba Tuure Hippit ! Heɗto ! Ekkitigol: Alkule - Sigire Kelle - Konnguɗi Nde: Amadu Sajoh Bah Hippit ! Heɗto ! Sigiire Fulfulde Nde: SEDELAN http://www.burkinadoc.milecole.org/ Service d'Edition en Langues Nationales Koudougou, Burkina Faso Hippit ! Heɗto ! Jaŋde Fulfulde Nde: SEDELAN http://www.burkinadoc.milecole.org/ Service d'Edition en Langues Nationales Koudougou, Burkina Faso Hippit ! Heɗto ! Sigiire Fulfulde Rogere 1 Nde: SEDELAN http://www.burkinadoc.milecole.org/ Service d'Edition en Langues Nationales Koudougou, Burkina Faso Hippit ! Heɗto ! Sigiire Fulfulde Rogere 2 Nde: SEDELAN http://www.burkinadoc.milecole.org/ Service d'Edition en Langues Nationales Koudougou, Burkina Faso Hippit ! Heɗto ! Hiisa Rogere 1 Nde: SEDELAN http://www.burkinadoc.milecole.org/ Service d'Edition en Langues Nationales Koudougou, Burkina Faso Hippit ! Heɗto ! Français Grammaire anglaise Nde: Jean Engels Hippit ! Heɗto ! Wolof Initiation au Wolof Nde: Xavier BRY Hippit ! Heɗto ! Grammaire de Wolof Nde: Pathé Diagne Hippit ! Heɗto ! Swahili Swaahiliire Nde: mwanasimba.online.fr Hippit ! Heɗto ! Arabe Jaŋde Aarabiire Tolno 1 Nde: Sunnite Hippit ! Heɗto ! Jaŋde Aarabiire Tolno 2 Nde: Sunnite Hippit ! Heɗto ! Jaŋde Aarabiire Tolno 3 Nde: Sunnite Hippit ! Heɗto ! Jaŋde Aarabiire Tolno 4 Nde: Sunnite Hippit ! Heɗto ! Jaŋde Aarabiire Tolno 5 Nde: Sunnite Hippit ! Heɗto ! Seereere Jaŋde Seereer Nde: Maria et Heikki Sukka Hippit ! Heɗto !

Gowlaali

Defte e fannu Jaŋde

Jaŋde

Firo

Etogol faamde, giɗgol anndude

Alluwal : Ŋaro janngirteengo. Mbeɗu yaajngu ngu almuudo jogotoo, winnda heen binndanɗe mum. E ngal ɓaggee e ɓalal almudɓe kuccita heen. Almuudo ina jogoo ngal e juuuɗe mum.

Arabe: لوحة
Espagnol: tablero
Wolof: Allouwe
Anglais: Board

Ficcude : Werlaade ko wayi no ɓoggol walla loocol tawa berlotooɗo oo ina jaggi heen ceɓal gootal.

Ƴakkude : Moññirde ñaamde ñiiƴe e nder hunuko mum, mbele waade ɗum moɗde, walla mozde mbeleendi ngonndi heen ndii.

Français: Mâcher

Renndude : Waɗde goomu, waɗde moɓɓulel; Yeru: Fedde amen ndee fof renndii ɗoo hannde.
Gooto waasde jeyde, jeyde e kuuɓal.

Wolof: Bokk
Français: Avoir en commun

Foflaade : Daasde dote mum e ndufndufoldi mbele muumtude kuwtol mum so neɗɗo oo gasnii huwde.
Ina wiyee laɓɓinaade so a huwtoriima ndiyam.
Ina wiyee moomtaade so a huwtoriima leggal walla haayre.

Ñiiɓde : Hoɗde ɗo gootel. Nattude eggude. Heddaade e nokku, natta hankadi yahde bannge goɗɗo

Faarnaade : Hollude ina yontaa walla ina yoodi. Hollikinaade.

Wolof: Bari tiiteur
Français: S'enorgueillir

Wallude : Heɓɓitinaade

Joñde : Mooftude bannge

Français: Pousser quelque chose de coté

Fawre : Donngal. Golle tiiɗɗe mettuɗe waɗde kono potɗe waɗeede alaa e sago. Mette ɗe alaa e sago muusee.

Français: Taches
Anglais: obligation

Deftere : Dental ɗereeji binndaaɗi denndinaaɗi

Arabe: كتاب
Français: Livre
Anglais: Book

Hoƴde : Soofnude. Ƴettude ñaamdu jawdi waɗa e ndiyam mbele ina natta tiiɗde haa jawdi ndii waawa ɗum ñaamde

Hiifde : Heefde karawal

Ɓooyde : Jogaade dumunna juutɗo.

Ƴaaɓaade : Yahrude koyɗe mum e dow sala.

Tokkondirde : Jokkondirde, renndinde ceɓe ɗiɗi ɗi geɗe ɗiɗi ngam ɓeydaade juutde

Innde : Kala ko toɗɗii neɗɗo, kullel, huunde wall nokku haa anndaa.
Innde heeriinde woni innde hettaande walla inniraande.
Innde renndinnde woni innde huuɓtidinnde kala ko nde toɗɗii.

Jebbilaade : Wattindaade jaɓde.
So a jaɓaano, a waawnaama haa a jaɓii tigi rigi, a jebbiliima.

Lommbude : Jolnude hakkunde geɗe ɗiɗi.
A yiyii ɓeya ɗiɗo dariiɓe, yah lommbo hakkunde maɓɓe!

Wuppude : Lawƴude tekke walla ko wayi no tekke nii.

Reende : Toppitaade huunde haa hisa.
Reende boobo hade gaañde hoore mum.

Arabe: رصد
Français: Garder

Eɓɓondirde : Yerondirde geɗe mbele anndude no ɗe mbaydi.

Yahdu : Yaɓɓude gootal suuta nawa gonngal ngal yeeso yaɓɓa, ngam ɓosde

Wolof: Dokh
Français: Marche

Mi : Lomto gadano.lomtotoo ko miin, gonɗo e gollude oo.
Yeru: Mi yehii, mi yiɗii....

O : Lomto teelal Tataɓo
Yeru: O arii, o yahat, o naw...

Arabe: هو
Wolof: Moom
Français: Lui, il, elle

Min : Keewal Lomto gadano daɓɓo denndinɗo
So aɗa jaŋtoo ko mbaɗdu-ɗaa e woɗɓe tai mo kaaldataa oo alaa heen, kuwtorto-ɗaaa ko min.
Yeru: Min njehii, aan a yahaani.

En : Keewal Lomto gadano daɓɓo denndinɗo. So aɗa jaŋtoo ko mbaɗdu-ɗaa e woɗɓe tawi mo kaaldataa oo ina jeyaa e waɗɓe ɓee, kuwtorto-ɗaa ko En.

On : Keewal Lomto ɗimmo.
So aɗa jaŋtoo ko ɗo kaaldataa ɓee mbaɗi, kuwtorto-ɗaa ko On.
Yeru: On ngarii?

Ɓe : Keewal lomto tataɓo.
Ɓe kaalataa ɓee, lomto mum en ko ɓe.
Yeru: Ɓe mahii, mi rokkii ɓe....

Wolof: Ñoom

Kemitiwal : Fannu jaŋde keeroriiɗo memtinaari

Ɓallaade : Arde haa faandoo. Ndaarde yettaade

Ɓasde : Feewnude huunde yo won ɗoon hade ko seɓori ɗum dañeede. Maslude

Ɓaaraade : Ɓaggaade. Ƴettude baange dow oo tugga ɗum e huunde, bannge les oo woɗɗitoo huunde nde seeɗa, tawa huunde ndee ina haɗa ko tuggaa e mum koo yande.
Yeru: Almuɓɓe ɓee ɓaarii alluuje mum en e ɓalal ngal

Ɓoortaade : Ɓoor/t/aa/de
Ittude ko waɗtinoo ko wayi no comci nii
Ina wiyee ɓooraade

Ɓorwude : Ɓorw/u/de. Laalɗude. So woodii ko moddi e nokku walla huunde haa ɓoodi, oon nokku walla ndeen huunde ɓorwii.
So tawii ko leydi noon, wiyatee ko ina taati; so a yaɓɓii heen keew-ɗaa ko taataade njanaa. So a yanirii caggal (ɓaawo) wiyee a ardii diŋki-dotel.

Ɓittude : Ɓitt/u/de. Waɗde huunde haa faaɗa. Geɗe ina ɓeydee ñookeede e nokku tan, nokku oo ina ɓeydoo ɓittude.

Ɓiiñde : Ɓiiñ/de. Helde gite, ŋooɓde, ɓaaƴirde gite.

Ɓuuteede : Ɓuut/ee/de
Ñaamde haa ɓurtina, haa reedu dogooru heɓtoo ɗum heen. Ñande juulde taaske, liiduɓe ɓee e seereraaɓe ɓee ina keewi ɓuuteede.

Ɓultaade : Ittude ko wayi no ɗacce nii e ɗo ɗakkinoo e lekki ɗoo

Ɓiɗɗo : Jibinannde, cukalel.
Yeru: Oo ko ɓiɗɗ'am, oo ko ɓiyam, miin jibini ɗum

Reegde : Dirtude tawa koyɗe mum ceeraani e leydi

Janngude : Yiilaade ganndal walla heɓde ɗum.

Huwde : Yahde ladde, yaltina ko wonnoo e nder reedu mum, yaltinira kuwtol

Ciimtol : Denndaanngal ko yeewtanoo winndaa e nokku gooto, waɗaa no deftere nii

Aaƴtaade : Artirde ko moɗnoo e hunuko mum, wona e ƴakkude

Français: Ruminer

Sottude : Waɗde gawri e wowru, waɗa heen nbdiyam, una haa saaño koo yalta.

Wolof: sokkh

Anndude : Jogaade humpito. Humpitaade

Les : Maandel kollowel nokku ɓurɗo ɓallaade leydi o.

Ɗo : Maandel kollowel nokku ɓalliiɗo ɗo kolloowo o woni ɗoo.
Ɗo = ina takkii kam
Ɗa = ina takkaaki kam kono woɗɗaani
To = ina woɗɗi seeɗa
Tooyene = ina woɗɗi haa ɓurti, wonaa ɗoo fof

Wolof: Fii

Amde : Diwde diwe jahduɗe, jooɗɗe, jahduɗe e hito. Wanngo, jiilal, duƴƴe fof ko ngamri.
Toɓde haa heewa. Amo ko toɓo heewngo sahaa ndunngu.

Eeraade : Wullude nodda goɗɗuɗo

Annde : Lehel peewniraagel ɓakke hono no loonde feewnirtee nii, tawa nafoore mum ko waɗde heen cuuraay

Ɗeɗɗude : Ɓittude daande haa ko joomum ɗeɗɗi ko roŋka foofde. Ɗeɗɗere, so juutii tan warat.

Laddaŋke : Jeyaaɗo ladde.

Pullo : Yimɓe wuurɓe worgo Sahara, nder reedu Afrik, gila hirnaange haa fuɗnaage. Fulɓe ina keewi nehde jawdi haa teeŋti nagge.

Maapaade : Jaggude liɗɗi tawa faddortoo liɗɗi ɗii ko koyɗe mum ɗe sari e pokopokolam ina ɓafa ina ƴeeŋta, dote joomum e caggal buhe e korle mum ina takki leydi. Nii liɗɗi garduɗi e ndiyam ɗii ina palaa baŋ yoo baŋnjaggee.

Kippo : Horde fawiinde e dow cawel darnagel kaɗngel ɗum hippaade. Cawel ngel ina haɓɓaa e ɓoggol walla gaarawol, les horde ndenoon gabbe gawri caree toon mbele pooli ina naata nder cikoo. So pooli deppii haa naati nder, jaggunooɗo ceɓal goɗngal oo saƴƴa ɓoggol ngol, horde nde hippoo, hippora pooli bettaaɗi ɗi.

Taarodde : Cuurel keedtinangel e ɗo yahatee ladde, ɗo soofetee walla huwetee

Mbildi : Ko hunndi huɓeere.
Pale ina cakkoo, mire ndewa heen ɓakke pawoo dow: mbildi huɓeere ɓakke arii.

Wekkude : Ubbude gabbe gaawaaɗe ɗe

Lulaade : Eggude wuro hoɗoya gese saanga liggey gese, ko wayi no jabbere, aawre walla coñal. So licgey oo gasii, joomum ɓitta kaakon mum kadi hoota wuro

Lappude : Fiyde cabbi. Sariyya ina yamira yo neɗɗo lappe so waɗii ko feewaani. So gari soñaama, heewi ko lappeede mbele seerndude gabbe ɗee e cammeeje ɗe

Roondde : Ƴettude huunde fawa e dow hoore neɗɗo.
Wallude neɗɗo fawde huunde e dow hoore mum.
Ƴoogɓe walla teenɓe ina keewi roondondirde lehe walla bahe.

Rimndude : Fawde donngal e keeci daabaa. So huɗo hesaama heetwi ko tireede hade rimndeede e keeci mbabba ngam nawtude wuro.

Tirde : Haɓɓude donngal mum haa feewa mbele so rimndaa waasa yuubitaade haa jaaƴoyoo.

Yahde : Yaɓɓude ina yaɓɓita ngam ɓosde.ummaade nokkude faya nokku goɗɗe tawa ko koyɗe mum tan huutorii.

Mooytaade : Yahrude seese. Mo yiɗaa tineede, yiɗaa yahdu mum nanee heewi mooytaade.

Ñekkude : Dogde seese. Fettoyooɓe fukubal ina keewi adoraade ñekkude

Dogde : Ñekkude ko yaawi. Yahde yaawndu tawa alaa fof nde koyɗe joomum ɗiɗi ɗee fof memdata leydi

Daraade : Fawtude ɓanndu mum fof e dow teppe mum, waasa ɓosde.
So huunde nattii ɓosde ina wiyee dariima.

Ƴukkaade : Wuurde gila hoore haa les keeci, wuurdira ɗum yeeso, ko heddii e ɓanndu ko ina darii.
So neɗɗoo yiɗii ƴoogde e maayo tawa leppaani heewi ko ƴukkaade.

Sabbundu : Dental kuɗon e lekkon ɗo ndiwri (ɓuri heewde noon ko colli) renndini haa wayi no suudu nii, ngam ɓoccinde ɗoon e nehde ɗoon ɓikkon mum

Meende : Woyde walla wullude no mbeewa ni walla no mbaalu ni.

Aynude : Reende.
Reende ndammiri. Dewoowo e ndammiri ina ñamminoya ɗum wiyetee ko gaynaako

Yarde : Moɗde ndeelam. So kullel ɗomɗii yarata ko ndiyam.
So kullal nawaama maayo walla weendu ngam yarde wiyetee yarnoyaama.
Soccude cuɗaari hono kaŋŋe walla kaalis haa ɓeydoo jalbude.

Morde : Ñaamde huɗo ɗo fuɗi ñiɓii ɗoo

Ɓirde : Siiɓtaade, fooɗde ndeelam haa yalta e huunde waynde no enndu nii.

Wolof: Ratt
Français: Traire

Deŋkaade : Ummaade ɗo toowi, fukko ɗo ɓuri ɗoon lesɗude.
So neɗɗo yanirii dote ardii diŋkidottel.
So neɗɗo wayii no pamɗitɗo ni, ina wiyee deŋkitiima.

Yande : Ummaade ɗo toowi, fukkoo ɗo ɓuri ɗoon lesɗude.
Deŋkaade, saamde, fukkaade e leydi, murɓaade

Murɓaade : Yanirde yeeso, arda reedu
Neɗɗo e kullel fof ina murɓoo,

Weeyde : Ɓooyde dow, caggal diwal.

Ŋabbude : Ummaade les faya dow tawa ina yaha.

Ŋaylude : Ŋabbude ina lada.

Taƴtude : Ummaade fonngo faya fonngo woɗngo, ina wona laawol, maayo, dingiral.

Lummbaade : Hayde tawa ko doole e ñeeñal joomum kaɗi ɗum yoolaade

Gajoo : Ñeeñal lummbogol tawa bannge yeeso o fof ko dow woni, joomum waya no gajjiiɗo e dow ndiyam ɗam nii

Feeraade : Lummbaade tawa wayat no gudditoowo juuɗe mum gila yeeso haa caggal tawa rewni ɗum ko e banngeeji ɗii.

Mutde : Naatde nder ndiyam haa natta yiyeede

Suppitaade : Yaltinde hoore mum dow caggal nde joomum mutnoo.

Yoolaade : Mutde roŋka suppitaade, roŋka foofde debbora

Debbude : Saamde nder ndiyam yahra noon haa yettoo leydi, deeƴira noon.

Hayde : Huymbude
Kala ko ɓuri hoyde e ndiyam, so waɗaama e majjam, hayat.

Huymbude : Hayde
Roŋkude mutde, ɗo waraango hucci fof nawora

Ɓoɗɗude : Ñoƴƴude e dow ko nanndi e wuddu, dow nokku mo yaajaani

Ñawu : Ko neɗɗo , kullel walla puɗol jammbitta haa haɗa ɗum cellal.
Ñawu safrete, so ɗum alaa jaggat ɓanndu fof.

Cellal : Ɗo alaa ñaw.

Hoƴde : So aɗa yarna jawdi ma, a ƴooganii-ɗi ndyam, ɗi njarii ndiyam ɗam gasii, ko no ɗi ɗomɗitaani. Wiyee ɗi koƴii.

Jooɗaade : Deeƴde e leydi, bannge e ɓanndu gonɗo dow nadorde o fawtoo e dow dote.
Jooɗaade e leeso.
Fooɗde jooɗorde jooɗoo heen. Suukaaɓe jaanngooɓe duɗal ɓee keewi jooɗaade ko e "baŋuuji".

Hofaade : Jooɗaade, korle keeda les, buhe paworoo heen bannge haa rotere wootere fawoo walla ɗesa fawwade e leydi

Ferlaade : Jooɗaade e leydi, hofa koyɗe, koppi ngudditoo, korle naatnaatondira, teppere anere hucca bannge ñaamo, teppere ñaamere hucca bannge nano.

Soppinaade : Jooɗtaade e teppe mum tawa koppi ina kofii memaani leydi.

Ƴuraade : Daraade hofa ɓanndu mum, gila nadorde haa dow ɓura yahde yeeso.
Ina wiyee kadi : ƴukkaade

Lelaade : Deeƴde e nokku mo ɓurondiraani tooweendi tawa bannge e ɓanndu mum gila hoore haa koyɗe ina fawii e dow nokku hee.

Hippaade : Lelaade tawa bannge mum caggal o takkii e leydi

Wuññinaade : Ƴuraade walla hippaade walla kadi wayde no dicctotooɗo ni, haa waya no joomum yiɗi hollude ko dote mum nii.

Laƴde : Yahde tawa koyngal mum gootal yaɓɓataa haa sella.

Diccaade : Soppinaade tawa jooɗtii tan ko peɗeeli koyɗe mum

Ummaade : Daraade tawa joomum ko ko jooɗinoo walla.lelinoo, jooɗaadd tawa joomum ko ko lelinoo

Moylude : Yahde yaawndu tawa waɗtaani dogde

Ladde : Yahrude juuɗe e koyɗe fof, hono no kulle nii.
Hade suka waɗtude yahde, ina heewi ladde taw.

Ɓafde : Dirtude haa nannda e jiɗɗo yahde nii tawa dote mum ceeraani e leydi.

Tallaade : Ɓosirde lelnde tawa ko banne yahri.
Bannge ñaamo, reedu, bannge nano, keeci walla bannge nano, keeci, Bannge ñaamo, reedu.

Firde : Haalde "maanaa" wowlaandu, e ɗemngal kaaleteengal ngal walla e goɗngal.

Fiyde : Lappude, honngude Fiyde buubaa, honngude horde
Addude geɗal mum e ko renndo eɓɓi, tonngi.

Fettude : Fiyrude koynal

Français: Tirer
Anglais: To shoot

Jaggude : Tamde. Ndah, jaggu ɗoo!

Teɓɓaade : Werlaade ina jagga, ina werloo ina jagga

Heɓɓaade : Jaggude ko werlaa ɗo ɗum weeyata ɗoo

Werlaade : Ƴeeraade seerta e ko joginoo e junngo mum ngam yettinde ɗum ɗo junngo ɓolo ɓollollo waawaa yettaade.

Tamde : Artirde peɗeeli e dow newre haa cegeneeji ɓittoo heen.
Goɓɓondirooɓe ( waɗooɓe bokse) tamat goɓɓe mbele piggal ngal ɓura muusde.
Ñaamiroowo juungo heewi ko tamde lonngere

Wertude : Lartude,
Wertude junngo: weeɗde junngo ina ñaagoo
Wertude leeso: lartude leeso mbele yimɓe njooɗoo heen

Taggude : Renndinde ko wertinoo.
Taggude leeso: tallude leeso e dow mum mbele ittude ɗum ɗoon
Limtude maayɓe e suniiɓe heen: Rajo Muritani ko Aamadu Tijjaani Baal taggatnoo hade hare nde waɗde e leydi ndi.

Joƴƴinde : Waɗde huunde yo jooɗo.
Fawde huunde e leydi, ɗum yeeda.

Ɓaarde : Ƴettude huunde ɓagga ɗum e ko wayi no ɓalal ni, ceɓal les ngal lusindoo ngam waasa yande. Ɓaggude seel
Ɓaggude
Gasnude golle mum. Yeru: ɓaarde jaŋde

Hikkude : Takkude no moƴƴi. Yeru: Artir damal ngal haa hikkoo.
Ɓaggude huunde haa takkoo tigi rigi e ɗo ɓaggaa ɗo.

Ɗakkude : Ƴettude geɗe ɗiɗi renndinira ɗumen wertooji mumen haa ɗi ngonta geɗel gootel. Yeru: Ɗakku natal ngal e ɓalal ngal!, hade maggal saamde.

Limre : Wowlaandu huwtorteendu ngam anndude ɗo eɓɓoore tolnii. Yeru: 25, ko ko limraa gootel gootel haa timmi 25.

Français: Nombre

Nande : Tinde hito.
Tinde hito faama ko tini ko.

Haalde : Yaltinde hito waɗngo konnguɗi degiiɗi, paamniiɗi e hunuko mum.

Haala : Konnguɗi jaltuɗi e hunuko.
Ko neɗɗo walla seko kaalata.

Konngol : Haala ndegiika faamniika

Baɗo : Neɗɗo, kullel walla huunde waɗnde ko waɗaa, waɗano walla ko fayi waɗeede ko.

Baɗal : Gollal. Gollal kollowal ko woni e waɗeede, ko waɗaa walla ko fayi waɗeede.
Konngol ngol alaa baɗal heewaani faamnaade.

Timmoode : Wowlaandu walla denatal gowlaali timminoowal konngol. Baɗo + baɗal + timmoode. Yeru: Mi yahii Nakaaru. Ndakaaru timmini konngol ngol.

Toɓɓugol : Maande baɗateeɗe nder e ɓaawo kongol ngam anndude no ngol janngirtee haa faamnoo.

Poofirgal : Maandel toɓɓugel kollowel taroowo so yettiima ɗoon, daroto seeɗa, waasa joofde.

Français: Virgule
Anglais: Comma

Fiicaade : Ɓooltude gawƴal, ɓooltira ɗum hunuko mum.
Ŋappude bannge e hoore nde, seelta gila dow haa les. So joomum welaama rewra noon haa wulnde nde fof ɓooltoo heddoo kaaɗdi ndi ɓoldi.

Ŋappude : Ŋatde huunde ngam ñaamde ɗum

Ŋatde : Artirde ñiiƴe mum e huunde ngam gaañde walla taƴde

Moɗde : Yawtinde huunde goddol mum feewde nder reedu.

Dolde : Reesde, ñaamde, jooɗoo haa ɓanndu firlita ko joomum ñaamnoo ko, haa alaa ko heddii so wonaa heyɗude.

Français: Digérer

Ɗomɗude : Yiɗde yarde

Yarde : Moɗde gooɓe deggondirɗe

Soofde : Sirƴirde terɗe mum jahrirɗe ladde ndeelam ɗam ɓanndu natti hatojinde.

Huwde : Yaltinde e ɓanndu mum kuudi

Laaɓde : Ŋakkude tuundi.
Yiɗde anndude ko yahetee, hay so tawii wonaani haaju joomum.

Sooɗaade : Lawƴude juuɗe mum

Semmbaade : Lawƴude koyɗe mum

Sulmaade : Lawƴude yeeso mum

Juwde : Yahde nder ndiyam tawa mutaani

Français: Patauger

Lofaade : Yahde e nder ɓakkere, jiiɓaade heen sahaa haa roŋka yaltude

Fuybaade : Fijde nder ndiyam

Oorel : Fijirde lummbogol. Sukaaɓe ndenta, mo woni kala adda leggel, gooto werloo ɗum wona e yahdude e waraango, ɓe lummboo gooto kala artira leggal mum

Naange :

Naange
Naange ko koodal moolanaangal, hakkundewal e nder yuɓɓo tagopeeje ngo wonu-ɗen ngon e muuɗum, inneteengo kadi yuɓɓo naangeyankeewo maa sato naangeyankeewo. E finaa-tawaaji men kañum e haala men, en wiʼay naange fuɗay bimmbi (puɗal naange) yiiloo haa kiikiiɗe si muta (mutal naange) kono tippude e gannde kese ɗen, naange sottataa hay nii e ɗaa, ko tagopeeje ɗen, e maanaa leydi men ndin, woni e sottude tawa enen hiɗen sikka ko naage ngen. Jooni ko honɗum senndindiri hoodere e tagofeere? Hoodere ko ɓanndu asamaan-yankeeru wulndu jaw, ko kañum rokkata hoore mum ndaygu (lumière) e nguleeki.

Tagofeere noon ko ɓanndu asamamaan-yankeeru ɓuuɓndu, niɓɓiɗndu, nokkooru ndaygu mum e hoodere ɓurnde ɓallaade ɗum.

Jooni ndutto-ɗen to naange nge, wolla hoodere men ñalawma nde. Naange nge, ina woɗɗi leydi men ndi fotde teemdere e capanɗe joyi milyoŋ km (150 0000 km), palal mbeɗu magge ko 1392000 km. E nge doga taaraade jiriyiringal ngal (la galaxie) 72000 km/h (waktu gooto) so en mbaɗtii ɗum e ɗemngal farayse, mbiyen : le soleil tourne autour du centre galactique à la vitesse de 72000 km/h. Nguleeki magge to hakkunde mbuuɗu ngu ko : 15100000 °C (degré).

Nguleeki to ceɓe magge ko: 5500 °C (degere). Geɗe shimiyankooje (chimique) gonɗe he naange ko: idraari, oksaari, heliyum e kemmbuuri (carbone). Naange nge; tagopeeje jeetayti (8) ina njiiloo taaraade ɗum, lewru ina yiiloo taaraade leydi, leydi ina yiiloo taaraade naange, naange ina yiiloo taaraade jiriyiringal, jiriyiriiɗe (galaxie) ina keewi; jiriyiringal fof ina moofti maa won hedde 300 milyaar hoodere, kala heen hoodere ko naange; hono no naange men nge nih. Ndeke en nganndii leydi men ndi wonani he winndere he so wonaa toɓɓel ndiyam e nder maayo geeƴ.
Ummaade e tufnde wikipedia

Français: Soleil

Arde : Yettaade, tawde e nokku. Yeru: Mi ummiima Charleroi, mi ariiɗoo e Burusel

Aafde : Mooftude e nder nokku mo huunde tiɗɗii e nder mum, mutna ɗum toon.
Ñookde, lommbude.

Français: Insérer

Aaɓde : Maleede wune. Heɓde ko yiilotoo tawa tampaani heen.

Français: Avoir de la chance

Abbaade : Rewde, yahde tiindoo to gardiiɗo hucci too.

Ɗaalde : Ɓuutannde e dow ɓanndu.
Ñaalde. Ñawannde ɓuutnde

Ɗaayde : Wayde no kaangaaɗo ni, ta
wa,fiyataa, gaañataa, jaggirooɓe ɗaayaani ɓee njalkintoo ɗum.

Eño : Werto udditaango, haa waya ko no ko ko hippitaa ɗacciraa noon uddaaka.
Soppannde njinndaangu e leydi ngam weeɓnande luwoowo.

Faandu : Huunde wuttiinde, wutte ina waɗa faandu, henndu nder ndiyam waɗata ko faandu faya dow ngam suppitaade.
So luwoowo ñiɓii luwgal mum e eño, ittii, ɗaccata ɗoon ko faandu.

Wasaango : Puɗgol ko aawaa haa yalti faandu

Nawde : Ƴettude yahda heen.

Addude : Arde kañum e ko jogii ko

Français: Apporter

Jaabaade : Nootaade, ruttude konngol nde naamnde ɗaa.

Nootaade : Jaabaade ɗo noddaa. Holirde a nanii ko noddeɗaa ko haala ka kaal-ɗaa ka

Deƴƴude : Nattude haalde.
Muumɗinde hoore mum. Waasde yaltinde hay hito wooto

Weɗaade : Yahdude e henndu

Finde : Nattude ɗaanaade

Français: Se réveiller

Weetde : Wonde subaka

Nanngude : Teeɓtaade, jaggude, tamde huunde waasa ɓoccitaae

Woppude : Nattude nanngude.

Ñittaade : Ñitte: ko ndeelam njaltojam e kine walla hinere, ina nefnii.

Teeɓtaade : Nanngude haa tiiɗa saloo woppude

Ɗaccude : Woppude
Nattude nanngude
Nattude waɗde ko woownoo waɗde

Tamde : Waɗde huunde e junngo mum artira heen peɗeeli mum, ɓitta.
Yeru: Neɗɗo so ina ñaamra junngo tamat, lonngere ko ma tamee nde waɗee e hunuko

Ŋeefde : Hooltoraade ñiiƴe

Fijde : Gollaade ko ngartam alaa so wonaa yo fittaandu welto.

Lowwol : Rogere adannde ataaye

Saani : Rogere ɗimmere ataaye

HO :

Aaƴaade : Salanaade jiɗnaaɓe mum,
Waase jaɓde jamirooje mawɓe mum,

Ɓilde : Loggude
Mbiruuji ina ɓilondira, ɓilondira koyɗe.
So neɗɗo roŋkii yaltude e nokku, ina wiyee ko ko ɓilii toon

Moosde : Jalde tawa seerndaani toni mum.
Mo weltii kala, so jalaaani haa hekkitii ne ina heewi moosde kam.

Français: Sourire

Afo : Afo: ko neɗɗo, woni ɓiɗɗo mo jiɗnaaɓe mum ngadii dañde, ( dikkaade)

Français: Aîné

Mahde : Ƴettude keccum ( ko wayi no ɓakke) , fonnda ɗu, fawondira ɗum, haa mbele daroo, tiiɗa, waasa yande, so yoorii.
Huɓeere ina mahee, mahiree ɓakke walla simoŋ.

Français: Bâtir

Mettude : Waasde welde.
Aan koy aɗa metti koy hannde, kala ko haalaa wonta bone! Mbele ko nano pinir-ɗaa?
Wuro mon ɓuri wuro amen mettude, hay tus alaa wuro mon, wonaa jeere, wonaa suudu safrirdu, on ndemataa...
Kooli ko ndii ñiiri metti, alaa suukara, alaa lamɗam.

Mettaade : Ɓaatde ɗemngal mum e huunde mbele anndude mbeleendi walla metteendi mum ɗo tolnii.
Laaƴaade

Ahde : Yaltinirde henndu goddol ummoraade e kuuse mum.

Aamde : Ŋakkude softeende.

Aamtude : Luuɓde

Eeltude : Nehde daabaa haa jaɓa mbaɗɗu. Elltude mbabba, puccu... : nehde ɗum haa rewa joomum.

Français: Dompter

Haƴƴude : Roŋkude ɓenndude

Yettaade : Arde e nokku.

Noddude : Eewnaede, Eeraade.
Haalde innde neɗɗo walla kulle, walla geɗel gonngel mbele ngel waɗta hakkille e kaalɗo oo.
Yero nooto yummaa nana noddu maa

Hirtaade : Ñaamde ñiiri nde naange muti, yimɓe ina payi e lelaade haa weeta

Neene : Yummaa. Debbo jibinɗo ma oo noddirtee noon.Ombo jogii inde kono noddirtaa mo ko neene.

Français: Maman

Jaɓde : Yahdinde miijo mum e ko haalaa ko.
Wiyde eey.
Yeru: Batu men ngu dey, miin ko toɓɓere adannde nde njaɓ-mi, ko heddii ko, mi saliima

Salaade : Waasde jaɓde. Ŋakkude yahdude e ko haalaa ko.

Wuɗde : Mooƴirde nder haa wonta conndi, so dillii tan fusa

Wujaade : Moomaade. Naalde e ɓanndu mum nebam.

Saggude : Loggaade, yowaade roŋka saamde, guusde ronŋka ɓennude, faleede.
Roŋkude ɓennude

Helde : Feccude ko tiiɗnoo haa wonta ngeɗon keewkon

Baktude : Wonde e heewde,
Ƴerde
Yeru: so ilam ina ara, maayo baktat

Ƴerde : Wonde e heewde
Baktude wonande maayo
So neɗɗo ina woni e sekde, ina wiyee nana ƴera

Aaynaade : Aaynaade : ko weddaade : haayre walla sawru walla konngol ,

Ƴeeɓaade : Ƴeeɓaade: ko gujjo rewɓe ƴeeɓ;otooɗo, gorko tawa dewbo ina ɗaanii yiɗa leldaade e mum.

Ɗo : Maandel nokku ɓadiiɗo, Taariindi ɓadiindi,

Français: ici

Ɗoon : Taariindi ma,ndi woɗɗaani mi, aan mo kaaldat-mi oo,
Ɗo ngon-ɗaa ɗo,

Too : Nokku ɓurɗo taariindi ɓadiindi woɗɗude. Wonaa ɗoo fof, ko too.

Français: Là-bas

Safrude : Waɗde haa ñawu egga cellal lomtoo

Soccude : Lawƴirde ko ñaaɗi, heefa tuundi..

Memtinaari : Ko kala ko yiyotoo, memotoo walla tinotoo

Ooñde : Hofde. Waasde fortude

Muunndaade : Jippin'de lefol sudda hunnduko e hinere

Asde : Waɗde wiiduru
Asde woyndu: afftaade leydi , haa luugiɗa tawa faandaare nde ko heɓde ndiyam.

Riddude : Terde,
Rewde e huunde (ina doga) ngam heɓtaade ɗum

Riiwde : Duñde huunde yoo woɗɗito
Riwde bonnooɓe, riwde mbeewa naatba nder faawru,

Waktu : Tuma pillotooɗo laabi 24, ñalawma haa banndum arta.
Nii jooni haa nii janngo ko waktuuji 24.
Waktu ina waɗi hojomaaji 60, leƴƴanɗe 3600.
Neɗɗo mo heñaaki daagaaki, ina waawi yaɓɓude heen taaɓe 4500.
To diwaan Fuuta Tooro too, hakkunde futuro e geeƴe abbotoo ko e waktu gooto.

Hojom : Tuma pillotooɗo laabi 60 nder waktu. Tuma gabbotooɗo e darnde tummunde e njuulu.
Ina abboo e taaɓanɗe 80, heñaaka, daagaaka.

Leƴƴannde : Tuma pillotooɗo laabi 60 hojom kala, 3600 nder wakhu kala.
Ina abbo e tuma gonɗo fuɗɗaade e gasnude wiyde ''Fuuta jaloŋ na weli''

Laaknude : Yiylaade ko majji, ko hatojinaa.

Sellude : Waasde ñawde.
Haarde cellal: waasde wondude e hay ñaw ngootu.
Sellude kes: sellude no feewi.

Luuma : Jeere. Nokku ɗo suoodooɓe e yeeyooɓe ndentata ina ngostondira jawdi e kaake.

Heeraade : Heedde bannge. Wonde bannge wondaani e hay gooto.

Tolno : Nokku ɗo yahretee ɗoo. Won nokkuuji ndiwaama, keddiɗi ɗii njettaaka taw.
Ɓiyam ina yahra e tolno 3 hannde, so o diwii ɗoon tan ko ma o janngoya wuro wonngo.

Hoɓaade : Ittirde peɗeeli mum gabbe gonɗe e wutaandu.
Hoɓaade makka, seerndude gabbe makka e hormere nde, ittira peɗeeli mum, gorol e gorol.

Deedaaɗo : Ɓiɗɗo mo jibinaaka e dewgal kumangal e diine lislaam.

Français: Enfant naturel

Feraade : Fettude koyɗe neɗɗo jahatnooɗo, walla dogatnooɗo, ngam yandinde ɗum.

Peral : Gollal periiɗo.
Werlaa yande ɗum e yimɓe, gaaña ɗumen walla wara ɗumen, ko peral.
Buɓɓondiral, galñondiral, pelmondiral

Darto-ɓeram : Dartogol ɓernde haa joomum faɗɗoo. So yaawaaka e joomum tan saŋkoto. Nde ɓernde dartii fof, juutataa joomum waynoo.
Ko ɗum heɓtotoo yimɓe jooni ina heewi.

Français: Arrêt cardiaque

Ferde : Eggude
Umaade nokku mo hoɗ-noo, hoɗoya bnokku goɗɗo.
Ɗannaade juutngal

Dalƴude : Ndeelam ngonɗam e nokku, dillude mum haa ɗesa rufde.

Rufde : Samminde ndeelam, walla geɗe keltaaɗe haa mbayi no ceŋle, walla no conndi nii.

Deelde : Rufde ndeelam tawa filtinaani.

A : Lomto baɗo, neɗɗo kaaldeteeɗo o -

Yaafaade : Saamdinde hakke mum

Yarlaade : Jaɓirde ɓernde mum

Yande : Saamde,
Ummaade dow hucca to ɓuri lesɗude e waawnere
Yeru: Ɓalal ngal yanii.
So cippirteeɗo liɓaama, wiyetee ko yanii

Ɓaarde : Janngude Ŋuraana e ko yahdata e mum haa seedanee waawii (tuugnaade e Goomu Fulo e wiɗto)

Ngeɗu : Feccere,
Bannge e huunde nde njey-ɗaa woni geɗal maa

Wuurde : Wondude e fiɗtaandu mum.
Waasde maayde. Kulle ladde, kulle wuro, puɗi, ɓinɗe,... ɗum fof ina wuura. Kala.ko wuuri noon, maa meeɗ nde maayi

Waylude : Hokkude mbaydi ngonndi.
Yeru: '' Jaɓɓal ƴettu-ɗaa jooni ngal, waylu ɗum, so aɗa yiɗi ko moƴƴi maa.'' => Ƴettu jaɓɓal gonngal!

Feecde : Taƴirde njuuteendi

Dottude : Taƴirde njaajeendi

Kurum : Annde teeŋtinirde ko ɓalwi.

Coy : Annde teeŋtinirde ko wojji

Buy : Annde teeŋtinirde ko oolɗi

focco : Focco: ko goppe ndiwri (kuudi ndiwri)

Français: Fiante

Corol : Diidol maantangol peccungol mbeɗu e hakkunde

Français: Diamètre

Ngeraagu : FaayreKumpa mbele ko waɗaa koo, ina moƴƴi walla moƴƴaani, mbele maa bonnu walla alaa.

Winndude : Diidde e ɗerewol walla e nokku goɗɗo, ko neɗɗo goɗɗo waawi janngude, waawi firde

Cekkiri : Cekkiri ko ndoondi kawƴe

Fenndude : Wattude kosam biradam ha wonta kaadam

Jikku : Denndaangal sifaaji neɗɗo, gila e golle e mum haa e no heewi gollirde

Jogaade : Wonde e jeyal joomum

Wostaade : Lomtinde,
Ƴettude geɗel , waylondira ɗum e gonngel

Sarde : Werlaade bang yoo bang

Français:

Karallo : Ganndo golle, ñeeño golle. Neɗɗo baawɗo gollal mum, gannduɗo no ngal waawi moƴƴirde e feewirde

Ñeeño : Neɗɗo baawɗo feewnude ko yooɗi

Ɓennude : Yawtude. Taƴtude nokku. Yettaade bannge keedɗo yeeso o.

Ŋoŋde : Yiɗde ɗaanaade

Firloyaade : Taaroyaade, soofoyde

Wolof: Sawi

Sawndaade : Heedde sara.
Ɓallaade

Anaade : Weñaade

Siggude : Fenndude

Foomnaade : Suutde huunde ha weeya ngam fukkude e leydi walla wassa

Fukkude : Yandinirde doole

Soggude : Renndinde ndammiri riwa ɗum

Sokkude : Seerndude gawri e butaali

garoowo : Oon gonɗo e arde oo.

arooɓe : Ɓeen wonɓe e arde ɓee.

garɗo : Oon baɗɗo gollal arde haa gayni oo.

arɓe : Ɓeen waɗɓe gollal arde haa ngayni ɓee.

garal : Gollal arde ngal.

gare : Keewal garal

gargol : Mbaydi gollal arde ndi.

gasoowo : Oon gonɗo e asde oo.

gasɗo : Oon baɗɗo gollal asde haa gayni oo.

asooɓe : Ɓeen wonɓe e asde ɓee.

asɓe : Ɓeen waɗɓe gollal asde haa ngayni ɓee.

gasirgal : Kuwtorgal gasoowo

gasirɗe : Kuwtorde asooɓe

debboowo : Oon gonɗo e debbude oo.

debbooɓe : Ɓeen wonɓe e debbude ɓee.

Français:
Anglais:

Ƴuriiɗo : Oon mo gollal Ƴuraade waɗaa e dow mum oo.

Ƴuriiɓe : Ɓeen ɓe gollal Ƴuraade waɗaa e dow mumen ɓee.

Ƴurotooɗo : Oon gonɗo e Ƴuraade oo.

gaddoowo : Oon gonɗo e addude oo.

gadduɗo : Oon baɗɗo gollal addude haa gayni oo.

adduɓe : Ɓeen waɗɓe gollal addude haa ngayni ɓee.

addooɓe : Ɓeen wonɓe e addude ɓee.

gaddugol : Mbaydi gollal addude ndi.

gadduli : Mbaydiiji gollal addude ɗi.

gannduɗo : Oon baɗɗo gollal anndude haa gayni oo.

annduɓe : Ɓeen waɗɓe gollal anndude haa ngayni ɓee.

ganndal : Gollal anndude ngal.

gannde : Keewal ganndal

gaafɗo : Oon baɗɗo gollal aafde haa gayni oo.

aafɓe : Ɓeen waɗɓe gollal aafde haa ngayni ɓee.

aafannde : Gollal aafde baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni aafannde

gaafanɗe : Keewal aafannde

deƴƴoowo : Oon gonɗo e deƴƴude oo.

deƴƴooɓe : Ɓeen wonɓe e deƴƴude ɓee.

deƴƴuɗo : Oon baɗɗo gollal deƴƴude haa gayni oo.

deƴƴuɓe : Ɓeen waɗɓe gollal deƴƴude haa ngayni ɓee.

piyoowo : Oon gonɗo e fiyde oo.

fiyooɓe : Ɓeen wonɓe e fiyde ɓee.

piyɗo : Oon baɗɗo gollal fiyde haa gayni oo.

fiyɓe : Ɓeen waɗɓe gollal fiyde haa ngayni ɓee.

piyirgal : Kuwtorgal piyoowo

piyirɗe : Kuwtorde fiyooɓe

piyal : Gollal fiyde ngal.

piye : Keewal piyal

piygol : Mbaydi gollal fiyde ndi.

piyli : Mbaydiiji gollal fiyde ɗi.

fiyannde : Gollal fiyde baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni fiyannde

Français: Détonnation

piyanɗe : Keewal fiyannde

jahoowo : Oon gonɗo e yahde oo.

yahooɓe : Ɓeen wonɓe e yahde ɓee.

jahɗo : Oon baɗɗo gollal yahde haa gayni oo.

yahɓe : Ɓeen waɗɓe gollal yahde haa ngayni ɓee.

jooliiɗo : Oon mo gollal yoolaade waɗaa e dow mum oo.

yooliiɓe : Ɓeen ɓe gollal yoolaade waɗaa e dow mumen ɓee.

joolotooɗo : Oon gonɗo e yoolaade oo.

yoolotooɓe : Ɓeen wonɓe e yoolaade ɓee.

jettiiɗo : Oon mo gollal yettaade waɗaa e dow mum oo.

yettiiɓe : Ɓeen ɓe gollal yettaade waɗaa e dow mumen ɓee.

jettotooɗo : Oon gonɗo e yettaade oo.

yettotooɓe : Ɓeen wonɓe e yettaade ɓee.

jettorgal : Kuwtorgal jettotooɗo

jettorɗe : Kuwtorɗe yettotooɓe

gummiiɗo : Oon mo gollal ummaade waɗaa e dow mum oo.

ummiiɓe : Ɓeen ɓe gollal ummaade waɗaa e dow mumen ɓee.

gummotooɗo : Oon gonɗo e ummaade oo.

ummotooɓe : Ɓeen wonɓe e ummaade ɓee.

talliiɗo : Oon mo gollal tallaade waɗaa e dow mum oo.

talliiɓe : Ɓeen ɓe gollal tallaade waɗaa e dow mumen ɓee.

tallotooɗo : Oon gonɗo e tallaade oo.

tallotooɓe : Ɓeen wonɓe e tallaade ɓee.

tallorgal : Kuwtorgal tallotooɗo

tallorɗe : Kuwtorɗe tallotooɓe

tallere : Sifaa gollal tallaade.

talle : Keewal tallere

joñoowo : Oon gonɗo e joñde oo.

joñooɓe : Ɓeen wonɓe e joñde ɓee.

joñɗo : Oon baɗɗo gollal joñde haa gayni oo.

joñɓe : Ɓeen waɗɓe gollal joñde haa ngayni ɓee.

Ƴurotooɓe : Ɓeen wonɓe e ƴuraade

Ɓafoowo : Oon gonɗo e Ɓafde oo.

Ɓafooɓe : Ɓeen wonɓe e Ɓafde ɓee.

Ɓafɗo : Oon baɗɗo gollal Ɓafde haa gayni oo.

Ɓafɓe : Ɓeen waɗɓe gollal Ɓafde haa ngayni ɓee.

Ɓafal : Gollal Ɓafde ngal.

Ɓafe : Keewal Ɓafal

Ɓafannde : Gollal Ɓafde baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni Ɓafannde

Ɓafanɗe : Keewal Ɓafannde

Miin : No kaaloowo wiyata so ina toɗɗoo hoore mum

Kaŋko : No mbiyeten mo kaaldaten o so eɗen toɗɗoo mo

Enen : No mbiyaten so eɗen toɗɗoo koye men

Minen : No mbiyaton so oɗon toɗɗoo koye mon

Onon : No mbiyat-mi so mbeɗe toɗɗoo on

Kamɓe : No mbiyaten so eɗen toɗɗoo ɓe

Mbeɗe :

Aɗa :

Omo :

Eɗen :

Oɗon :

Emin :

Eɓe :

Ñakkaade : Pinngaade ngam hebanaade ñawu heɓtinaangu cooynaangu

gooroowo : Oon gonɗo e oorde oo.

oorooɓe : Ɓeen wonɓe e oorde ɓee.

goorɗo : Oon baɗɗo gollal oorde haa gayni oo.

oorɓe : Ɓeen waɗɓe gollal oorde haa ngayni ɓee.

oorannde : Gollal oorde baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni oorannde

gooranɗe : Keewal oorannde

Naane : Tuma ɓennuɗo ko ɓooyaani, hojomaaji seeɗa walla so ɓooyii haa ɓooyi jamɗe seeɗa

Jooni : Tuma gonaaɗo, ɗoo ɗo ngonɗen e gollude en ngaynaani

Janngo : Tuma puɗɗootooɗo ñalnde aroonde ndee

Oon : KaŋkoLomto neɗɗo kaaldeteeɗo o

Ba : Toɗɗorde ko heewi e inɗe joofirɗe a, hono ngesa, mbabba, ngelooba,

Ngel : Toɗɗorde ko heewi e inɗe joofirɗe el walla pamɗinaaɗe, hono gesel, bamngel, gelobel,

Ngal : Toɗɗorde ko heewi e inɗe joofirɗe al walla pamɗinaaɗe, hono gesal, bamngal, gelobal,

Ngu : Toɗɗorde ko heewi e inɗe joofirɗe gu, cu, hono cewngu, puccu, ...,

Ndi : Toɗɗorde ko heewi e inɗe joofirɗe ndi, hono conndi,...,

Nde : Toɗɗorde ko heewi e inɗe joofirɗe nnde, ina heewi joofaade ko murliɗi, diiñii, yeedi hono loonde, ɓannde...,

Ndu : Toɗɗorde ko heewi e inɗe joofirɗe ndu, ina heewi joofaade huunde nde nder mum ɗesi humpude, hono suudu, henndu. duleendu..,

Kal : Toɗɗorde ko heewi e inɗe joofirɗe al, kal, ina heewi joofaade geeɗe nokkotooɗe tawi ina keeweendi mum ina yawaa, hono conal, kenal. leykal..,

Kin : Ceekirgal baɗdeteengal e baɗal, hollita baɗo oo fellitaani gollaade, o yiɗaa heɓtinee wonde o gollani

Ondir : Ceekirgal baɗdeteengal e baɗal, hollita baɗo oo kam e goɗɗo nana ngolla gootal e tuma gooto, mo wooni kala nana golla ngal feewde e goɗɗo o.