Fannnu Jaŋde

Etogol faamde, giɗgol anndude.

Gowlaali
Defte e fannu Jaŋde

Jaŋde

Firo

Etogol faamde, giɗgol anndude

Alluwal : Ŋaro janngirteengo. Mbeɗu yaajngu ngu almuudo jogotoo, winnda heen binndanɗe mum. E ngal ɓaggee e ɓalal almudɓe kuccita heen. Almuudo ina jogoo ngal e juuuɗe mum.

Arabe: لوحة
Espagnol: tablero
Wolof: Allouwe
Anglais: Board


Ficcude : Werlaade ko wayi no ɓoggol walla loocol tawa berlotooɗo oo ina jaggi heen ceɓal gootal.


Ƴakkude : Moññirde ñaamde ñiiƴe e nder hunuko mum, mbele waade ɗum moɗde, walla mozde mbeleendi ngonndi heen ndii.

Français: Mâcher


Renndude : Waɗde goomu, waɗde moɓɓulel; Yeru: Fedde amen ndee fof renndii ɗoo hannde.
Gooto waasde jeyde, jeyde e kuuɓal.

Wolof: Bokk
Français: Avoir en commun


Foflaade : Daasde dote mum e ndufndufoldi mbele muumtude kuwtol mum so neɗɗo oo gasnii huwde.
Ina wiyee laɓɓinaade so a huwtoriima ndiyam.
Ina wiyee moomtaade so a huwtoriima leggal walla haayre.


Ñiiɓde : Hoɗde ɗo gootel. Nattude eggude. Heddaade e nokku, natta hankadi yahde bannge goɗɗo


Faarnaade : Hollude ina yontaa walla ina yoodi. Hollikinaade.

Wolof: Bari tiiteur
Français: S'enorgueillir


Wallude : Heɓɓitinaade


Joñde : Mooftude bannge

Français: Pousser quelque chose de coté


Fawre : Donngal. Golle tiiɗɗe mettuɗe waɗde kono potɗe waɗeede alaa e sago. Mette ɗe alaa e sago muusee.

Français: Taches
Anglais: obligation


Deftere : Dental ɗereeji binndaaɗi denndinaaɗi

Arabe: كتاب
Français: Livre
Anglais: Book


Hoƴde : Soofnude. Ƴettude ñaamdu jawdi waɗa e ndiyam mbele ina natta tiiɗde haa jawdi ndii waawa ɗum ñaamde


Hiifde : Heefde karawal


Ɓooyde : Jogaade dumunna juutɗo.


Ƴaaɓaade : Yahrude koyɗe mum e dow sala.


Tokkondirde : Jokkondirde, renndinde ceɓe ɗiɗi ɗi geɗe ɗiɗi ngam ɓeydaade juutde


Innde : Kala ko toɗɗii neɗɗo, kullel, huunde wall nokku haa anndaa.
Innde heeriinde woni innde hettaande walla inniraande.
Innde renndinnde woni innde huuɓtidinnde kala ko nde toɗɗii.


Jebbilaade : Wattindaade jaɓde.
So a jaɓaano, a waawnaama haa a jaɓii tigi rigi, a jebbiliima.


Lommbude : Jolnude hakkunde geɗe ɗiɗi.
A yiyii ɓeya ɗiɗo dariiɓe, yah lommbo hakkunde maɓɓe!


Wuppude : Lawƴude tekke walla ko wayi no tekke nii.


Reende : Toppitaade huunde haa hisa.
Reende boobo hade gaañde hoore mum.

Arabe: رصد
Français: Garder


Eɓɓondirde : Yerondirde geɗe mbele anndude no ɗe mbaydi.


Yahdu : Yaɓɓude gootal suuta nawa gonngal ngal yeeso yaɓɓa, ngam ɓosde

Wolof: Dokh
Français: Marche


Mi : Lomto gadano.lomtotoo ko miin, gonɗo e gollude oo.
Yeru: Mi yehii, mi yiɗii....


O : Lomto teelal Tataɓo
Yeru: O arii, o yahat, o naw...

Arabe: هو
Wolof: Moom
Français: Lui, il, elle


Min : Keewal Lomto gadano daɓɓo denndinɗo
So aɗa jaŋtoo ko mbaɗdu-ɗaa e woɗɓe tai mo kaaldataa oo alaa heen, kuwtorto-ɗaaa ko min.
Yeru: Min njehii, aan a yahaani.


En : Keewal Lomto gadano daɓɓo denndinɗo. So aɗa jaŋtoo ko mbaɗdu-ɗaa e woɗɓe tawi mo kaaldataa oo ina jeyaa e waɗɓe ɓee, kuwtorto-ɗaa ko En.


On : Keewal Lomto ɗimmo.
So aɗa jaŋtoo ko ɗo kaaldataa ɓee mbaɗi, kuwtorto-ɗaa ko On.
Yeru: On ngarii?


Ɓe : Keewal lomto tataɓo.
Ɓe kaalataa ɓee, lomto mum en ko ɓe.
Yeru: Ɓe mahii, mi rokkii ɓe....

Wolof: Ñoom


Kemitiwal : Fannu jaŋde keeroriiɗo memtinaari


Ɓallaade : Arde haa faandoo. Ndaarde yettaade


Ɓasde : Feewnude huunde yo won ɗoon hade ko seɓori ɗum dañeede. Maslude


Ɓaaraade : Ɓaggaade. Ƴettude baange dow oo tugga ɗum e huunde, bannge les oo woɗɗitoo huunde nde seeɗa, tawa huunde ndee ina haɗa ko tuggaa e mum koo yande.
Yeru: Almuɓɓe ɓee ɓaarii alluuje mum en e ɓalal ngal


Ɓoortaade : Ɓoor/t/aa/de
Ittude ko waɗtinoo ko wayi no comci nii
Ina wiyee ɓooraade


Ɓorwude : Ɓorw/u/de. Laalɗude. So woodii ko moddi e nokku walla huunde haa ɓoodi, oon nokku walla ndeen huunde ɓorwii.
So tawii ko leydi noon, wiyatee ko ina taati; so a yaɓɓii heen keew-ɗaa ko taataade njanaa. So a yanirii caggal (ɓaawo) wiyee a ardii diŋki-dotel.


Ɓittude : Ɓitt/u/de. Waɗde huunde haa faaɗa. Geɗe ina ɓeydee ñookeede e nokku tan, nokku oo ina ɓeydoo ɓittude.


Ɓiiñde : Ɓiiñ/de. Helde gite, ŋooɓde, ɓaaƴirde gite.


Ɓuuteede : Ɓuut/ee/de
Ñaamde haa ɓurtina, haa reedu dogooru heɓtoo ɗum heen. Ñande juulde taaske, liiduɓe ɓee e seereraaɓe ɓee ina keewi ɓuuteede.


Ɓultaade : Ittude ko wayi no ɗacce nii e ɗo ɗakkinoo e lekki ɗoo


Ɓiɗɗo : Jibinannde, cukalel.
Yeru: Oo ko ɓiɗɗ'am, oo ko ɓiyam, miin jibini ɗum


Reegde : Dirtude tawa koyɗe mum ceeraani e leydi


Janngude : Yiilaade ganndal walla heɓde ɗum.


Huwde : Yahde ladde, yaltina ko wonnoo e nder reedu mum, yaltinira kuwtol


Ciimtol : Denndaanngal ko yeewtanoo winndaa e nokku gooto, waɗaa no deftere nii


Aaƴtaade : Artirde ko moɗnoo e hunuko mum, wona e ƴakkude

Français: Ruminer


Sottude : Waɗde gawri e wowru, waɗa heen nbdiyam, una haa saaño koo yalta.

Wolof: sokkh


Anndude : Jogaade humpito. Humpitaade


Les : Maandel kollowel nokku ɓurɗo ɓallaade leydi o.


Ɗo : Maandel kollowel nokku ɓalliiɗo ɗo kolloowo o woni ɗoo.
Ɗo = ina takkii kam
Ɗa = ina takkaaki kam kono woɗɗaani
To = ina woɗɗi seeɗa
Tooyene = ina woɗɗi haa ɓurti, wonaa ɗoo fof

Wolof: Fii


Amde : Diwde diwe jahduɗe, jooɗɗe, jahduɗe e hito. Wanngo, jiilal, duƴƴe fof ko ngamri.
Toɓde haa heewa. Amo ko toɓo heewngo sahaa ndunngu.


Eeraade : Wullude nodda goɗɗuɗo


Annde : Lehel peewniraagel ɓakke hono no loonde feewnirtee nii, tawa nafoore mum ko waɗde heen cuuraay


Ɗeɗɗude : Ɓittude daande haa ko joomum ɗeɗɗi ko roŋka foofde. Ɗeɗɗere, so juutii tan warat.


Laddaŋke : Jeyaaɗo ladde.


Pullo : Yimɓe wuurɓe worgo Sahara, nder reedu Afrik, gila hirnaange haa fuɗnaage. Fulɓe ina keewi nehde jawdi haa teeŋti nagge.


Maapaade : Jaggude liɗɗi tawa faddortoo liɗɗi ɗii ko koyɗe mum ɗe sari e pokopokolam ina ɓafa ina ƴeeŋta, dote joomum e caggal buhe e korle mum ina takki leydi. Nii liɗɗi garduɗi e ndiyam ɗii ina palaa baŋ yoo baŋnjaggee.


Kippo : Horde fawiinde e dow cawel darnagel kaɗngel ɗum hippaade. Cawel ngel ina haɓɓaa e ɓoggol walla gaarawol, les horde ndenoon gabbe gawri caree toon mbele pooli ina naata nder cikoo. So pooli deppii haa naati nder, jaggunooɗo ceɓal goɗngal oo saƴƴa ɓoggol ngol, horde nde hippoo, hippora pooli bettaaɗi ɗi.


Taarodde : Cuurel keedtinangel e ɗo yahatee ladde, ɗo soofetee walla huwetee


Mbildi : Ko hunndi huɓeere.
Pale ina cakkoo, mire ndewa heen ɓakke pawoo dow: mbildi huɓeere ɓakke arii.


Wekkude : Ubbude gabbe gaawaaɗe ɗe


Lulaade : Eggude wuro hoɗoya gese saanga liggey gese, ko wayi no jabbere, aawre walla coñal. So licgey oo gasii, joomum ɓitta kaakon mum kadi hoota wuro


Lappude : Fiyde cabbi. Sariyya ina yamira yo neɗɗo lappe so waɗii ko feewaani. So gari soñaama, heewi ko lappeede mbele seerndude gabbe ɗee e cammeeje ɗe


Roondde : Ƴettude huunde fawa e dow hoore neɗɗo.
Wallude neɗɗo fawde huunde e dow hoore mum.
Ƴoogɓe walla teenɓe ina keewi roondondirde lehe walla bahe.


Rimndude : Fawde donngal e keeci daabaa. So huɗo hesaama heetwi ko tireede hade rimndeede e keeci mbabba ngam nawtude wuro.


Tirde : Haɓɓude donngal mum haa feewa mbele so rimndaa waasa yuubitaade haa jaaƴoyoo.


Yahde : Yaɓɓude ina yaɓɓita ngam ɓosde.ummaade nokkude faya nokku goɗɗe tawa ko koyɗe mum tan huutorii.


Mooytaade : Yahrude seese. Mo yiɗaa tineede, yiɗaa yahdu mum nanee heewi mooytaade.


Ñekkude : Dogde seese. Fettoyooɓe fukubal ina keewi adoraade ñekkude


Dogde : Ñekkude ko yaawi. Yahde yaawndu tawa alaa fof nde koyɗe joomum ɗiɗi ɗee fof memdata leydi


Daraade : Fawtude ɓanndu mum fof e dow teppe mum, waasa ɓosde.
So huunde nattii ɓosde ina wiyee dariima.


Ƴukkaade : Wuurde gila hoore haa les keeci, wuurdira ɗum yeeso, ko heddii e ɓanndu ko ina darii.
So neɗɗoo yiɗii ƴoogde e maayo tawa leppaani heewi ko ƴukkaade.


Sabbundu : Dental kuɗon e lekkon ɗo ndiwri (ɓuri heewde noon ko colli) renndini haa wayi no suudu nii, ngam ɓoccinde ɗoon e nehde ɗoon ɓikkon mum


Meende : Woyde walla wullude no mbeewa ni walla no mbaalu ni.


Aynude : Reende.
Reende ndammiri. Dewoowo e ndammiri ina ñamminoya ɗum wiyetee ko gaynaako


Yarde : Moɗde ndeelam. So kullel ɗomɗii yarata ko ndiyam.
So kullal nawaama maayo walla weendu ngam yarde wiyetee yarnoyaama.
Soccude cuɗaari hono kaŋŋe walla kaalis haa ɓeydoo jalbude.


Morde : Ñaamde huɗo ɗo fuɗi ñiɓii ɗoo


Ɓirde : Siiɓtaade, fooɗde ndeelam haa yalta e huunde waynde no enndu nii.

Wolof: Ratt
Français: Traire


Deŋkaade : Ummaade ɗo toowi, fukko ɗo ɓuri ɗoon lesɗude.
So neɗɗo yanirii dote ardii diŋkidottel.
So neɗɗo wayii no pamɗitɗo ni, ina wiyee deŋkitiima.


Yande : Ummaade ɗo toowi, fukkoo ɗo ɓuri ɗoon lesɗude.
Deŋkaade, saamde, fukkaade e leydi, murɓaade


Murɓaade : Yanirde yeeso, arda reedu
Neɗɗo e kullel fof ina murɓoo,


Weeyde : Ɓooyde dow, caggal diwal.


Ŋabbude : Ummaade les faya dow tawa ina yaha.


Ŋaylude : Ŋabbude ina lada.


Taƴtude : Ummaade fonngo faya fonngo woɗngo, ina wona laawol, maayo, dingiral.


Lummbaade : Hayde tawa ko doole e ñeeñal joomum kaɗi ɗum yoolaade


Gajoo : Ñeeñal lummbogol tawa bannge yeeso o fof ko dow woni, joomum waya no gajjiiɗo e dow ndiyam ɗam nii


Feeraade : Lummbaade tawa wayat no gudditoowo juuɗe mum gila yeeso haa caggal tawa rewni ɗum ko e banngeeji ɗii.


Mutde : Naatde nder ndiyam haa natta yiyeede


Suppitaade : Yaltinde hoore mum dow caggal nde joomum mutnoo.


Yoolaade : Mutde roŋka suppitaade, roŋka foofde debbora


Debbude : Saamde nder ndiyam yahra noon haa yettoo leydi, deeƴira noon.


Hayde : Huymbude
Kala ko ɓuri hoyde e ndiyam, so waɗaama e majjam, hayat.


Huymbude : Hayde
Roŋkude mutde, ɗo waraango hucci fof nawora


Ɓoɗɗude : Ñoƴƴude e dow ko nanndi e wuddu, dow nokku mo yaajaani


Ñawu : Ko neɗɗo , kullel walla puɗol jammbitta haa haɗa ɗum cellal.
Ñawu safrete, so ɗum alaa jaggat ɓanndu fof.


Cellal : Ɗo alaa ñaw.


Hoƴde : So aɗa yarna jawdi ma, a ƴooganii-ɗi ndyam, ɗi njarii ndiyam ɗam gasii, ko no ɗi ɗomɗitaani. Wiyee ɗi koƴii.


Jooɗaade : Deeƴde e leydi, bannge e ɓanndu gonɗo dow nadorde o fawtoo e dow dote.
Jooɗaade e leeso.
Fooɗde jooɗorde jooɗoo heen. Suukaaɓe jaanngooɓe duɗal ɓee keewi jooɗaade ko e "baŋuuji".


Hofaade : Jooɗaade, korle keeda les, buhe paworoo heen bannge haa rotere wootere fawoo walla ɗesa fawwade e leydi


Ferlaade : Jooɗaade e leydi, hofa koyɗe, koppi ngudditoo, korle naatnaatondira, teppere anere hucca bannge ñaamo, teppere ñaamere hucca bannge nano.


Soppinaade : Jooɗtaade e teppe mum tawa koppi ina kofii memaani leydi.


Ƴuraade : Daraade hofa ɓanndu mum, gila nadorde haa dow ɓura yahde yeeso.
Ina wiyee kadi : ƴukkaade


Lelaade : Deeƴde e nokku mo ɓurondiraani tooweendi tawa bannge e ɓanndu mum gila hoore haa koyɗe ina fawii e dow nokku hee.


Hippaade : Lelaade tawa bannge mum caggal o takkii e leydi


Wuññinaade : Ƴuraade walla hippaade walla kadi wayde no dicctotooɗo ni, haa waya no joomum yiɗi hollude ko dote mum nii.


Laƴde : Yahde tawa koyngal mum gootal yaɓɓataa haa sella.


Diccaade : Soppinaade tawa jooɗtii tan ko peɗeeli koyɗe mum


Ummaade : Daraade tawa joomum ko ko jooɗinoo walla.lelinoo, jooɗaadd tawa joomum ko ko lelinoo


Moylude : Yahde yaawndu tawa waɗtaani dogde


Ladde : Yahrude juuɗe e koyɗe fof, hono no kulle nii.
Hade suka waɗtude yahde, ina heewi ladde taw.


Ɓafde : Dirtude haa nannda e jiɗɗo yahde nii tawa dote mum ceeraani e leydi.


Tallaade : Ɓosirde lelnde tawa ko banne yahri.
Bannge ñaamo, reedu, bannge nano, keeci walla bannge nano, keeci, Bannge ñaamo, reedu.


Firde : Haalde "maanaa" wowlaandu, e ɗemngal kaaleteengal ngal walla e goɗngal.


Fiyde : Lappude, honngude Fiyde buubaa, honngude horde
Addude geɗal mum e ko renndo eɓɓi, tonngi.


Fettude : Fiyrude koynal

Français: Tirer
Anglais: To shoot


Jaggude : Tamde. Ndah, jaggu ɗoo!


Teɓɓaade : Werlaade ina jagga, ina werloo ina jagga


Heɓɓaade : Jaggude ko werlaa ɗo ɗum weeyata ɗoo


Werlaade : Ƴeeraade seerta e ko joginoo e junngo mum ngam yettinde ɗum ɗo junngo ɓolo ɓollollo waawaa yettaade.


Tamde : Artirde peɗeeli e dow newre haa cegeneeji ɓittoo heen.
Goɓɓondirooɓe ( waɗooɓe bokse) tamat goɓɓe mbele piggal ngal ɓura muusde.
Ñaamiroowo juungo heewi ko tamde lonngere


Wertude : Lartude,
Wertude junngo: weeɗde junngo ina ñaagoo
Wertude leeso: lartude leeso mbele yimɓe njooɗoo heen


Taggude : Renndinde ko wertinoo.
Taggude leeso: tallude leeso e dow mum mbele ittude ɗum ɗoon
Limtude maayɓe e suniiɓe heen: Rajo Muritani ko Aamadu Tijjaani Baal taggatnoo hade hare nde waɗde e leydi ndi.


Joƴƴinde : Waɗde huunde yo jooɗo.
Fawde huunde e leydi, ɗum yeeda.


Ɓaarde : Ƴettude huunde ɓagga ɗum e ko wayi no ɓalal ni, ceɓal les ngal lusindoo ngam waasa yande. Ɓaggude seel
Ɓaggude
Gasnude golle mum. Yeru: ɓaarde jaŋde


Hikkude : Takkude no moƴƴi. Yeru: Artir damal ngal haa hikkoo.
Ɓaggude huunde haa takkoo tigi rigi e ɗo ɓaggaa ɗo.


Ɗakkude : Ƴettude geɗe ɗiɗi renndinira ɗumen wertooji mumen haa ɗi ngonta geɗel gootel. Yeru: Ɗakku natal ngal e ɓalal ngal!, hade maggal saamde.


Limre : Wowlaandu huwtorteendu ngam anndude ɗo eɓɓoore tolnii. Yeru: 25, ko ko limraa gootel gootel haa timmi 25.

Français: Nombre


Nande : Tinde hito.
Tinde hito faama ko tini ko.


Haalde : Yaltinde hito waɗngo konnguɗi degiiɗi, paamniiɗi e hunuko mum.


Haala : Konnguɗi jaltuɗi e hunuko.
Ko neɗɗo walla seko kaalata.


Konngol : Haala ndegiika faamniika


Baɗo : Neɗɗo, kullel walla huunde waɗnde ko waɗaa, waɗano walla ko fayi waɗeede ko.


Baɗal : Gollal. Gollal kollowal ko woni e waɗeede, ko waɗaa walla ko fayi waɗeede.
Konngol ngol alaa baɗal heewaani faamnaade.


Timmoode : Wowlaandu walla denatal gowlaali timminoowal konngol. Baɗo + baɗal + timmoode. Yeru: Mi yahii Nakaaru. Ndakaaru timmini konngol ngol.


Toɓɓugol : Maande baɗateeɗe nder e ɓaawo kongol ngam anndude no ngol janngirtee haa faamnoo.


Poofirgal : Maandel toɓɓugel kollowel taroowo so yettiima ɗoon, daroto seeɗa, waasa joofde.

Français: Virgule
Anglais: Comma


Fiicaade : Ɓooltude gawƴal, ɓooltira ɗum hunuko mum.
Ŋappude bannge e hoore nde, seelta gila dow haa les. So joomum welaama rewra noon haa wulnde nde fof ɓooltoo heddoo kaaɗdi ndi ɓoldi.


Ŋappude : Ŋatde huunde ngam ñaamde ɗum


Ŋatde : Artirde ñiiƴe mum e huunde ngam gaañde walla taƴde


Moɗde : Yawtinde huunde goddol mum feewde nder reedu.


Dolde : Reesde, ñaamde, jooɗoo haa ɓanndu firlita ko joomum ñaamnoo ko, haa alaa ko heddii so wonaa heyɗude.

Français: Digérer


Ɗomɗude : Yiɗde yarde


Yarde : Moɗde gooɓe deggondirɗe


Soofde : Sirƴirde terɗe mum jahrirɗe ladde ndeelam ɗam ɓanndu natti hatojinde.


Huwde : Yaltinde e ɓanndu mum kuudi


Laaɓde : Ŋakkude tuundi.
Yiɗde anndude ko yahetee, hay so tawii wonaani haaju joomum.


Sooɗaade : Lawƴude juuɗe mum


Semmbaade : Lawƴude koyɗe mum


Sulmaade : Lawƴude yeeso mum


Juwde : Yahde nder ndiyam tawa mutaani

Français: Patauger


Lofaade : Yahde e nder ɓakkere, jiiɓaade heen sahaa haa roŋka yaltude


Fuybaade : Fijde nder ndiyam


Oorel : Fijirde lummbogol. Sukaaɓe ndenta, mo woni kala adda leggel, gooto werloo ɗum wona e yahdude e waraango, ɓe lummboo gooto kala artira leggal mum


Naange :

Naange
Naange ko koodal moolanaangal, hakkundewal e nder yuɓɓo tagopeeje ngo wonu-ɗen ngon e muuɗum, inneteengo kadi yuɓɓo naangeyankeewo maa sato naangeyankeewo. E finaa-tawaaji men kañum e haala men, en wiʼay naange fuɗay bimmbi (puɗal naange) yiiloo haa kiikiiɗe si muta (mutal naange) kono tippude e gannde kese ɗen, naange sottataa hay nii e ɗaa, ko tagopeeje ɗen, e maanaa leydi men ndin, woni e sottude tawa enen hiɗen sikka ko naage ngen. Jooni ko honɗum senndindiri hoodere e tagofeere? Hoodere ko ɓanndu asamaan-yankeeru wulndu jaw, ko kañum rokkata hoore mum ndaygu (lumière) e nguleeki.

Tagofeere noon ko ɓanndu asamamaan-yankeeru ɓuuɓndu, niɓɓiɗndu, nokkooru ndaygu mum e hoodere ɓurnde ɓallaade ɗum.

Jooni ndutto-ɗen to naange nge, wolla hoodere men ñalawma nde. Naange nge, ina woɗɗi leydi men ndi fotde teemdere e capanɗe joyi milyoŋ km (150 0000 km), palal mbeɗu magge ko 1392000 km. E nge doga taaraade jiriyiringal ngal (la galaxie) 72000 km/h (waktu gooto) so en mbaɗtii ɗum e ɗemngal farayse, mbiyen : le soleil tourne autour du centre galactique à la vitesse de 72000 km/h. Nguleeki magge to hakkunde mbuuɗu ngu ko : 15100000 °C (degré).

Nguleeki to ceɓe magge ko: 5500 °C (degere). Geɗe shimiyankooje (chimique) gonɗe he naange ko: idraari, oksaari, heliyum e kemmbuuri (carbone). Naange nge; tagopeeje jeetayti (8) ina njiiloo taaraade ɗum, lewru ina yiiloo taaraade leydi, leydi ina yiiloo taaraade naange, naange ina yiiloo taaraade jiriyiringal, jiriyiriiɗe (galaxie) ina keewi; jiriyiringal fof ina moofti maa won hedde 300 milyaar hoodere, kala heen hoodere ko naange; hono no naange men nge nih. Ndeke en nganndii leydi men ndi wonani he winndere he so wonaa toɓɓel ndiyam e nder maayo geeƴ.
Ummaade e tufnde wikipedia

Français: Soleil


Arde : Yettaade, tawde e nokku. Yeru: Mi ummiima Charleroi, mi ariiɗoo e Burusel


Aafde : Mooftude e nder nokku mo huunde tiɗɗii e nder mum, mutna ɗum toon.
Ñookde, lommbude.

Français: Insérer


Aaɓde : Maleede wune. Heɓde ko yiilotoo tawa tampaani heen.

Français: Avoir de la chance


Abbaade : Rewde, yahde tiindoo to gardiiɗo hucci too.


Ɗaalde : Ɓuutannde e dow ɓanndu.
Ñaalde. Ñawannde ɓuutnde


Ɗaayde : Wayde no kaangaaɗo ni, ta
wa,fiyataa, gaañataa, jaggirooɓe ɗaayaani ɓee njalkintoo ɗum.


Eño : Werto udditaango, haa waya ko no ko ko hippitaa ɗacciraa noon uddaaka.
Soppannde njinndaangu e leydi ngam weeɓnande luwoowo.


Faandu : Huunde wuttiinde, wutte ina waɗa faandu, henndu nder ndiyam waɗata ko faandu faya dow ngam suppitaade.
So luwoowo ñiɓii luwgal mum e eño, ittii, ɗaccata ɗoon ko faandu.


Wasaango : Puɗgol ko aawaa haa yalti faandu


Nawde : Ƴettude yahda heen.


Addude : Arde kañum e ko jogii ko

Français: Apporter


Jaabaade : Nootaade, ruttude konngol nde naamnde ɗaa.


Nootaade : Jaabaade ɗo noddaa. Holirde a nanii ko noddeɗaa ko haala ka kaal-ɗaa ka


Deƴƴude : Nattude haalde.
Muumɗinde hoore mum. Waasde yaltinde hay hito wooto


Weɗaade : Yahdude e henndu


Finde : Nattude ɗaanaade

Français: Se réveiller


Weetde : Wonde subaka


Nanngude : Teeɓtaade, jaggude, tamde huunde waasa ɓoccitaae


Woppude : Nattude nanngude.


Ñittaade : Ñitte: ko ndeelam njaltojam e kine walla hinere, ina nefnii.


Teeɓtaade : Nanngude haa tiiɗa saloo woppude


Ɗaccude : Woppude
Nattude nanngude
Nattude waɗde ko woownoo waɗde


Tamde : Waɗde huunde e junngo mum artira heen peɗeeli mum, ɓitta.
Yeru: Neɗɗo so ina ñaamra junngo tamat, lonngere ko ma tamee nde waɗee e hunuko


Ŋeefde : Hooltoraade ñiiƴe


Ŋeefde : Hooltoraade ñiiƴe


Fijde : Gollaade ko ngartam alaa so wonaa yo fittaandu welto.


Lowwol : Rogere adannde ataaye


Saani : Rogere ɗimmere ataaye


HO :


Aaƴaade : Salanaade jiɗnaaɓe mum,
Waase jaɓde jamirooje mawɓe mum,


Ɓilde : Loggude
Mbiruuji ina ɓilondira, ɓilondira koyɗe.
So neɗɗo roŋkii yaltude e nokku, ina wiyee ko ko ɓilii toon


Moosde : Jalde tawa seerndaani toni mum.
Mo weltii kala, so jalaaani haa hekkitii ne ina heewi moosde kam.

Français: Sourire


Afo : Afo: ko neɗɗo, woni ɓiɗɗo mo jiɗnaaɓe mum ngadii dañde, ( dikkaade)

Français: Aîné


Mahde : Ƴettude keccum ( ko wayi no ɓakke) , fonnda ɗu, fawondira ɗum, haa mbele daroo, tiiɗa, waasa yande, so yoorii.
Huɓeere ina mahee, mahiree ɓakke walla simoŋ.

Français: Bâtir


Mettude : Waasde welde.
Aan koy aɗa metti koy hannde, kala ko haalaa wonta bone! Mbele ko nano pinir-ɗaa?
Wuro mon ɓuri wuro amen mettude, hay tus alaa wuro mon, wonaa jeere, wonaa suudu safrirdu, on ndemataa...
Kooli ko ndii ñiiri metti, alaa suukara, alaa lamɗam.


Mettaade : Ɓaatde ɗemngal mum e huunde mbele anndude mbeleendi walla metteendi mum ɗo tolnii.
Laaƴaade


Ahde : Yaltinirde henndu goddol ummoraade e kuuse mum.


Aamde : Ŋakkude softeende.


Aamtude : Luuɓde


Eeltude : Nehde daabaa haa jaɓa mbaɗɗu. Elltude mbabba, puccu... : nehde ɗum haa rewa joomum.

Français: Dompter


Haƴƴude : Roŋkude ɓenndude


Yettaade : Arde e nokku.


Noddude : Eewnaede, Eeraade.
Haalde innde neɗɗo walla kulle, walla geɗel gonngel mbele ngel waɗta hakkille e kaalɗo oo.
Yero nooto yummaa nana noddu maa


Hirtaade : Ñaamde ñiiri nde naange muti, yimɓe ina payi e lelaade haa weeta


Neene : Yummaa. Debbo jibinɗo ma oo noddirtee noon.Ombo jogii inde kono noddirtaa mo ko neene.

Français: Maman


Jaɓde : Yahdinde miijo mum e ko haalaa ko.
Wiyde eey.
Yeru: Batu men ngu dey, miin ko toɓɓere adannde nde njaɓ-mi, ko heddii ko, mi saliima


Salaade : Waasde jaɓde. Ŋakkude yahdude e ko haalaa ko.


Wuɗde : Mooƴirde nder haa wonta conndi, so dillii tan fusa


Wujaade : Moomaade. Naalde e ɓanndu mum nebam.


Saggude : Loggaade, yowaade roŋka saamde, guusde ronŋka ɓennude, faleede.
Roŋkude ɓennude


Helde : Feccude ko tiiɗnoo haa wonta ngeɗon keewkon


Baktude : Wonde e heewde,
Ƴerde
Yeru: so ilam ina ara, maayo baktat


Ƴerde : Wonde e heewde
Baktude wonande maayo
So neɗɗo ina woni e sekde, ina wiyee nana ƴera


Aaynaade : Aaynaade : ko weddaade : haayre walla sawru walla konngol ,


Ƴeeɓaade : Ƴeeɓaade: ko gujjo rewɓe ƴeeɓ;otooɗo, gorko tawa dewbo ina ɗaanii yiɗa leldaade e mum.


Ɗo : Maandel nokku ɓadiiɗo, Taariindi ɓadiindi,

Français: ici


Ɗoon : Taariindi ma,ndi woɗɗaani mi, aan mo kaaldat-mi oo,
Ɗo ngon-ɗaa ɗo,


Too : Nokku ɓurɗo taariindi ɓadiindi woɗɗude. Wonaa ɗoo fof, ko too.

Français: Là-bas


Safrude : Waɗde haa ñawu egga cellal lomtoo


Soccude : Lawƴirde ko ñaaɗi, heefa tuundi..


Memtinaari : Ko kala ko yiyotoo, memotoo walla tinotoo


Ooñde : Hofde. Waasde fortude


Muunndaade : Jippin'de lefol sudda hunnduko e hinere


Asde : Waɗde wiiduru
Asde woyndu: afftaade leydi , haa luugiɗa tawa faandaare nde ko heɓde ndiyam.


Riddude : Terde,
Rewde e huunde (ina doga) ngam heɓtaade ɗum


Riiwde : Duñde huunde yoo woɗɗito
Riwde bonnooɓe, riwde mbeewa naatba nder faawru,


Waktu : Tuma pillotooɗo laabi 24, ñalawma haa banndum arta.
Nii jooni haa nii janngo ko waktuuji 24.
Waktu ina waɗi hojomaaji 60, leƴƴanɗe 3600.
Neɗɗo mo heñaaki daagaaki, ina waawi yaɓɓude heen taaɓe 4500.
To diwaan Fuuta Tooro too, hakkunde futuro e geeƴe abbotoo ko e waktu gooto.


Hojom : Tuma pillotooɗo laabi 60 nder waktu. Tuma gabbotooɗo e darnde tummunde e njuulu.
Ina abboo e taaɓanɗe 80, heñaaka, daagaaka.


Hojom : Tuma pillotooɗo laabi 60 nder waktu. Tuma gabbotooɗo e darnde tummunde e njuulu.
Ina abboo e taaɓanɗe 80, heñaaka, daagaaka.


Leƴƴannde : Tuma pillotooɗo laabi 60 hojom kala, 3600 nder wakhu kala.
Ina abbo e tuma gonɗo fuɗɗaade e gasnude wiyde ''Fuuta jaloŋ na weli''


Laaknude : Yiylaade ko majji, ko hatojinaa.


Sellude : Waasde ñawde.
Haarde cellal: waasde wondude e hay ñaw ngootu.
Sellude kes: sellude no feewi.


Luuma : Jeere. Nokku ɗo suoodooɓe e yeeyooɓe ndentata ina ngostondira jawdi e kaake.


Heeraade : Heedde bannge. Wonde bannge wondaani e hay gooto.


Tolno : Nokku ɗo yahretee ɗoo. Won nokkuuji ndiwaama, keddiɗi ɗii njettaaka taw.
Ɓiyam ina yahra e tolno 3 hannde, so o diwii ɗoon tan ko ma o janngoya wuro wonngo.


Hoɓaade : Ittirde peɗeeli mum gabbe gonɗe e wutaandu.
Hoɓaade makka, seerndude gabbe makka e hormere nde, ittira peɗeeli mum, gorol e gorol.


Deedaaɗo : Ɓiɗɗo mo jibinaaka e dewgal kumangal e diine lislaam.

Français: Enfant naturel


Feraade : Fettude koyɗe neɗɗo jahatnooɗo, walla dogatnooɗo, ngam yandinde ɗum.


Peral : Gollal periiɗo.
Werlaa yande ɗum e yimɓe, gaaña ɗumen walla wara ɗumen, ko peral.
Buɓɓondiral, galñondiral, pelmondiral


Darto-ɓeram : Dartogol ɓernde haa joomum faɗɗoo. So yaawaaka e joomum tan saŋkoto. Nde ɓernde dartii fof, juutataa joomum waynoo.
Ko ɗum heɓtotoo yimɓe jooni ina heewi.

Français: Arrêt cardiaque


Ferde : Eggude
Umaade nokku mo hoɗ-noo, hoɗoya bnokku goɗɗo.
Ɗannaade juutngal


Dalƴude : Ndeelam ngonɗam e nokku, dillude mum haa ɗesa rufde.


Rufde : Samminde ndeelam, walla geɗe keltaaɗe haa mbayi no ceŋle, walla no conndi nii.


Deelde : Rufde ndeelam tawa filtinaani.


A : Lomto baɗo, neɗɗo kaaldeteeɗo o -


Yaafaade : Saamdinde hakke mum


Yarlaade : Jaɓirde ɓernde mum


Yande : Saamde,
Ummaade dow hucca to ɓuri lesɗude e waawnere
Yeru: Ɓalal ngal yanii.
So cippirteeɗo liɓaama, wiyetee ko yanii


Ɓaarde : Janngude Ŋuraana e ko yahdata e mum haa seedanee waawii (tuugnaade e Goomu Fulo e wiɗto)


Ngeɗu : Feccere,
Bannge e huunde nde njey-ɗaa woni geɗal maa


Wuurde : Wondude e fiɗtaandu mum.
Waasde maayde. Kulle ladde, kulle wuro, puɗi, ɓinɗe,... ɗum fof ina wuura. Kala.ko wuuri noon, maa meeɗ nde maayi


Waylude : Hokkude mbaydi ngonndi.
Yeru: '' Jaɓɓal ƴettu-ɗaa jooni ngal, waylu ɗum, so aɗa yiɗi ko moƴƴi maa.'' => Ƴettu jaɓɓal gonngal!


Feecde : Taƴirde njuuteendi


Dottude : Taƴirde njaajeendi


Kurum : Annde teeŋtinirde ko ɓalwi.


Coy : Annde teeŋtinirde ko wojji


Buy : Annde teeŋtinirde ko oolɗi


focco : Focco: ko goppe ndiwri (kuudi ndiwri)

Français: Fiante


Corol : Diidol maantangol peccungol mbeɗu e hakkunde

Français: Diamètre


Ngeraagu : FaayreKumpa mbele ko waɗaa koo, ina moƴƴi walla moƴƴaani, mbele maa bonnu walla alaa.


Winndude : Diidde e ɗerewol walla e nokku goɗɗo, ko neɗɗo goɗɗo waawi janngude, waawi firde


Cekkiri : Cekkiri ko ndoondi kawƴe


Fenndude : Wattude kosam biradam ha wonta kaadam


Jikku : Denndaangal sifaaji neɗɗo, gila e golle e mum haa e no heewi gollirde


Jogaade : Wonde e jeyal joomum


Wostaade : Lomtinde,
Ƴettude geɗel , waylondira ɗum e gonngel


Sarde : Werlaade bang yoo bang

Français:


Karallo : Ganndo golle, ñeeño golle. Neɗɗo baawɗo gollal mum, gannduɗo no ngal waawi moƴƴirde e feewirde


Ñeeño : Neɗɗo baawɗo feewnude ko yooɗi


Ɓennude : Yawtude. Taƴtude nokku. Yettaade bannge keedɗo yeeso o.


Ŋoŋde : Yiɗde ɗaanaade


Firloyaade : Taaroyaade, soofoyde

Wolof: Sawi


Sawndaade : Heedde sara.
Ɓallaade


Anaade : Weñaade


Siggude : Fenndude


Foomnaade : Suutde huunde ha weeya ngam fukkude e leydi walla wassa


Fukkude : Yandinirde doole


Soggude : Renndinde ndammiri riwa ɗum


Sokkude : Seerndude gawri e butaali


garoowo : Oon gonɗo e arde oo.


arooɓe : Ɓeen wonɓe e arde ɓee.


garɗo : Oon baɗɗo gollal arde haa gayni oo.


arɓe : Ɓeen waɗɓe gollal arde haa ngayni ɓee.


garal : Gollal arde ngal.


gare : Keewal garal


gargol : Mbaydi gollal arde ndi.


gasoowo : Oon gonɗo e asde oo.


gasɗo : Oon baɗɗo gollal asde haa gayni oo.


asooɓe : Ɓeen wonɓe e asde ɓee.


asɓe : Ɓeen waɗɓe gollal asde haa ngayni ɓee.


gasirgal : Kuwtorgal gasoowo


gasirɗe : Kuwtorde asooɓe


debboowo : Oon gonɗo e debbude oo.


debbooɓe : Ɓeen wonɓe e debbude ɓee.

Français:
Anglais:


Ƴuriiɗo : Oon mo gollal Ƴuraade waɗaa e dow mum oo.


Ƴuriiɓe : Ɓeen ɓe gollal Ƴuraade waɗaa e dow mumen ɓee.


Ƴurotooɗo : Oon gonɗo e Ƴuraade oo.


gaddoowo : Oon gonɗo e addude oo.


gadduɗo : Oon baɗɗo gollal addude haa gayni oo.


adduɓe : Ɓeen waɗɓe gollal addude haa ngayni ɓee.


addooɓe : Ɓeen wonɓe e addude ɓee.


gaddugol : Mbaydi gollal addude ndi.


gadduli : Mbaydiiji gollal addude ɗi.


gannduɗo : Oon baɗɗo gollal anndude haa gayni oo.


annduɓe : Ɓeen waɗɓe gollal anndude haa ngayni ɓee.


ganndal : Gollal anndude ngal.


gannde : Keewal ganndal


gaafɗo : Oon baɗɗo gollal aafde haa gayni oo.


aafɓe : Ɓeen waɗɓe gollal aafde haa ngayni ɓee.


aafannde : Gollal aafde baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni aafannde


gaafanɗe : Keewal aafannde


deƴƴoowo : Oon gonɗo e deƴƴude oo.


deƴƴooɓe : Ɓeen wonɓe e deƴƴude ɓee.


deƴƴuɗo : Oon baɗɗo gollal deƴƴude haa gayni oo.


deƴƴuɓe : Ɓeen waɗɓe gollal deƴƴude haa ngayni ɓee.


piyoowo : Oon gonɗo e fiyde oo.


fiyooɓe : Ɓeen wonɓe e fiyde ɓee.


piyɗo : Oon baɗɗo gollal fiyde haa gayni oo.


fiyɓe : Ɓeen waɗɓe gollal fiyde haa ngayni ɓee.


piyirgal : Kuwtorgal piyoowo


piyirɗe : Kuwtorde fiyooɓe


piyal : Gollal fiyde ngal.


piye : Keewal piyal


piygol : Mbaydi gollal fiyde ndi.


piyli : Mbaydiiji gollal fiyde ɗi.


fiyannde : Gollal fiyde baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni fiyannde

Français: Détonnation


piyanɗe : Keewal fiyannde


jahoowo : Oon gonɗo e yahde oo.


yahooɓe : Ɓeen wonɓe e yahde ɓee.


jahɗo : Oon baɗɗo gollal yahde haa gayni oo.


yahɓe : Ɓeen waɗɓe gollal yahde haa ngayni ɓee.


jooliiɗo : Oon mo gollal yoolaade waɗaa e dow mum oo.


yooliiɓe : Ɓeen ɓe gollal yoolaade waɗaa e dow mumen ɓee.


joolotooɗo : Oon gonɗo e yoolaade oo.


yoolotooɓe : Ɓeen wonɓe e yoolaade ɓee.


jettiiɗo : Oon mo gollal yettaade waɗaa e dow mum oo.


yettiiɓe : Ɓeen ɓe gollal yettaade waɗaa e dow mumen ɓee.


jettotooɗo : Oon gonɗo e yettaade oo.


yettotooɓe : Ɓeen wonɓe e yettaade ɓee.


jettorgal : Kuwtorgal jettotooɗo


jettorɗe : Kuwtorɗe yettotooɓe


gummiiɗo : Oon mo gollal ummaade waɗaa e dow mum oo.


ummiiɓe : Ɓeen ɓe gollal ummaade waɗaa e dow mumen ɓee.


gummotooɗo : Oon gonɗo e ummaade oo.


ummotooɓe : Ɓeen wonɓe e ummaade ɓee.


talliiɗo : Oon mo gollal tallaade waɗaa e dow mum oo.


talliiɓe : Ɓeen ɓe gollal tallaade waɗaa e dow mumen ɓee.


tallotooɗo : Oon gonɗo e tallaade oo.


tallotooɓe : Ɓeen wonɓe e tallaade ɓee.


tallorgal : Kuwtorgal tallotooɗo


tallorɗe : Kuwtorɗe tallotooɓe


tallere : Sifaa gollal tallaade.


talle : Keewal tallere


joñoowo : Oon gonɗo e joñde oo.


joñooɓe : Ɓeen wonɓe e joñde ɓee.


joñɗo : Oon baɗɗo gollal joñde haa gayni oo.


joñɓe : Ɓeen waɗɓe gollal joñde haa ngayni ɓee.


Ƴurotooɓe : Ɓeen wonɓe e ƴuraade


Ɓafoowo : Oon gonɗo e Ɓafde oo.


Ɓafooɓe : Ɓeen wonɓe e Ɓafde ɓee.


Ɓafɗo : Oon baɗɗo gollal Ɓafde haa gayni oo.


Ɓafɓe : Ɓeen waɗɓe gollal Ɓafde haa ngayni ɓee.


Ɓafal : Gollal Ɓafde ngal.


Ɓafe : Keewal Ɓafal


Ɓafannde : Gollal Ɓafde baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni Ɓafannde


Ɓafanɗe : Keewal Ɓafannde


Miin : No kaaloowo wiyata so ina toɗɗoo hoore mum


Kaŋko : No mbiyeten mo kaaldaten o so eɗen toɗɗoo mo


Enen : No mbiyaten so eɗen toɗɗoo koye men


Minen : No mbiyaton so oɗon toɗɗoo koye mon


Onon : No mbiyat-mi so mbeɗe toɗɗoo on


Kamɓe : No mbiyaten so eɗen toɗɗoo ɓe


Mbeɗe :


Aɗa :


Omo :


Eɗen :


Oɗon :


Emin :


Eɓe :


Ñakkaade : Pinngaade ngam hebanaade ñawu heɓtinaangu cooynaangu


gooroowo : Oon gonɗo e oorde oo.


oorooɓe : Ɓeen wonɓe e oorde ɓee.


goorɗo : Oon baɗɗo gollal oorde haa gayni oo.


oorɓe : Ɓeen waɗɓe gollal oorde haa ngayni ɓee.


oorannde : Gollal oorde baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni oorannde


gooranɗe : Keewal oorannde


Naane : Tuma ɓennuɗo ko ɓooyaani, hojomaaji seeɗa walla so ɓooyii haa ɓooyi jamɗe seeɗa


Jooni : Tuma gonaaɗo, ɗoo ɗo ngonɗen e gollude en ngaynaani


Janngo : Tuma puɗɗootooɗo ñalnde aroonde ndee


Oon : KaŋkoLomto neɗɗo kaaldeteeɗo o


Ba : Toɗɗorde ko heewi e inɗe joofirɗe a, hono ngesa, mbabba, ngelooba,


Ngel : Toɗɗorde ko heewi e inɗe joofirɗe el walla pamɗinaaɗe, hono gesel, bamngel, gelobel,


Ngal : Toɗɗorde ko heewi e inɗe joofirɗe al walla pamɗinaaɗe, hono gesal, bamngal, gelobal,


Ngu : Toɗɗorde ko heewi e inɗe joofirɗe gu, cu, hono cewngu, puccu, ...,


Ndi : Toɗɗorde ko heewi e inɗe joofirɗe ndi, hono conndi,...,


Nde : Toɗɗorde ko heewi e inɗe joofirɗe nnde, ina heewi joofaade ko murliɗi, diiñii, yeedi hono loonde, ɓannde...,


Ndu : Toɗɗorde ko heewi e inɗe joofirɗe ndu, ina heewi joofaade huunde nde nder mum ɗesi humpude, hono suudu, henndu. duleendu..,


Kal : Toɗɗorde ko heewi e inɗe joofirɗe al, kal, ina heewi joofaade geeɗe nokkotooɗe tawi ina keeweendi mum ina yawaa, hono conal, kenal. leykal..,


Kin : Ceekirgal baɗdeteengal e baɗal, hollita baɗo oo fellitaani gollaade, o yiɗaa heɓtinee wonde o gollani


Ondir : Ceekirgal baɗdeteengal e baɗal, hollita baɗo oo kam e goɗɗo nana ngolla gootal e tuma gooto, mo wooni kala nana golla ngal feewde e goɗɗo o.


Innude : Hokkude walla wowlude innde


Uurde : Waasde luuɓde


Limde : Ɓetirde gootel gootel


Moorde : Sañde saayaande.
Waɗtude saayaande jubbi


Siiwde : Juurtude ndeelam
Yuppirde ndeelam seese


Soodde : Tottude ceede lomtina ɗoon kaake


Yeeyde : Tottude kaake lomtina ɗoon ceede


Ɓosde : Dirtude


Dusde : Nawde


Ɓoosde : Ñoƴƴande muuaaɗo ɓanndu mum


Bewde : Sanndolinde


Mofde : Mooftude tawi ina wondi e suuɗde


Memde : Tinirde junngo


Ruumde : Heddaade e nokku, ndunngu ngu fof


Yeewtude : Haalde e dental, Ittude deƴƴere batu


Wisde : Leppinde huunde walla nokku seeɗa


Baccude : Ittude laron ngonkon e ɓanndu liingu.
Wuppude tekkon seeɗa

Français: Ecailler


doondoowo : Oon gonɗo e roondde oo.


roondooɓe : Ɓeen wonɓe e roondde ɓee.


doondɗo : Oon baɗɗo gollal roondde haa gayni oo.


roondɓe : Ɓeen waɗɓe gollal roondde haa ngayni ɓee.


Wujjude : Ƴettude jananum wiya walla waɗa ɗum jey mum


Silde : Feecde, siirtude, waɗtude ceelti ceelti


Seekde : Seelde juutngol, waɗta ɗum geɗe ɗiɗi juutɗe kono cewɗe


Sekde : Mettinde, waasde weltaade


Suyde : Deeɓtude.
Tiiɗndi, wontude ɗum ko saayi


Tafde : Huwtoraade ñeeñal feewna huunde tiiɗnde
Yeru: Feenude jawo = ...... jawo


Loggude : Seŋde, sinndude


Sinndude : Seŋde huunde e goɗɗum


tafoowo : Oon gonɗo e tafde oo.


tafooɓe : Ɓeen wonɓe e tafde ɓee.


tafɗo : Oon baɗɗo gollal tafde haa gayni oo.


tafɓe : Ɓeen waɗɓe gollal tafde haa ngayni ɓee.


tafirgal : Kuwtorgal tafoowo


tafirɗe : Kuwtorde tafooɓe


tafgol : Mbaydi gollal tafde ndi.


tafannde : Gollal tafde baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni tafannde


tafanɗe : Keewal tafannde


ciloowo : Oon gonɗo e silde oo.


silooɓe : Ɓeen wonɓe e silde ɓee.


cilɗo : Oon baɗɗo gollal silde haa gayni oo.


silɓe : Ɓeen waɗɓe gollal silde haa ngayni ɓee.


silannde : Gollal silde baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni silannde


cilanɗe : Keewal silannde


ceekoowo : Oon gonɗo e seekde oo.


seekooɓe : Ɓeen wonɓe e seekde ɓee.


ceekɗo : Oon baɗɗo gollal seekde haa gayni oo.


seekɓe : Ɓeen waɗɓe gollal seekde haa ngayni ɓee.


ceekirgal : Kuwtorgal ceekoowo


ceekirɗe : Kuwtorde seekooɓe


seekannde : Gollal seekde baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni seekannde


ceekanɗe : Keewal seekannde


cekoowo : Oon gonɗo e sekde oo.


sekooɓe : Ɓeen wonɓe e sekde ɓee.


cekɗo : Oon baɗɗo gollal sekde haa gayni oo.


sekɓe : Ɓeen waɗɓe gollal sekde haa ngayni ɓee.


cuyoowo : Oon gonɗo e suyde oo.


suyooɓe : Ɓeen wonɓe e suyde ɓee.


cuyɗo : Oon baɗɗo gollal suyde haa gayni oo.


suyɓe : Ɓeen waɗɓe gollal suyde haa ngayni ɓee.


suyannde : Gollal suyde baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni suyannde


cuyanɗe : Keewal suyannde


Soppude : Fiyde ko waawi lomtaade jammbere e dow ko waawi lomtaade leggal.


Wulde : Salaade ko kañum haalnoo


Wullude : Haalde doole.


Fannu : Bannge keeriiɗo


Hokkude : Ittude jey mum, totta goɗɗo yo jey


Jeyde : Heeroraade huunde taw guli ngalaa


Funaade : Jubinde ko ɓuri tiggu gooto


Jibinde : Yaltinde ɓiɗɗo e nder mum.
Jogaade ɓiɗɗo, walla ɓiɓɓe


Luwde : Waɗde gasgel waɗira kuwtorgal bayngal no unugal nii kono taw heen bannge ina seeɓi. So jabbere waalo yontii, ko dewɗo e jabboowo o gollotoo ɗum, gaawoowo rewa caggal mum.


Alaa : Konngol kollitoowal kaaloowo o saliima


Eey : Konngol kollitoowal kaaloowo o jaɓii.
Konngol nootirgol noddaango


Eyyoo : Konngol teeŋtinowol kaaldeteeɗo o jaɓii tigi rigi.


Tigi : Konngol teeŋtinowol kaaldeteeɗo ina yahdi e ko kaaloowo o haalata ko.


Sokaade : Seknoraade.


cokiiɗo : Oon gonɗo e sokaade oo.


sokiiɓe : Ɓeen wonɓe e sokaade ɓee.


cokotooɗo : Oon baɗɗo gollal sokaade haa gayni oo.


sokotooɓe : Ɓeen waɗɓe gollal sokaade haa ngayni ɓee.


cokorgal : Kuwtorgal cokiiɗo


cokorɗe : Kuwtorde sokiiɓe


Nafde : Jogaanaade ngartam


Nefde : Hollude yiɗaa huunde haa jaggira ɗum no ko luuɓi haa ɓurti ni.


Luuɓde : Baartude
Waasde uurde


Naamndaade : Haalde konngol kollitowol joomum ina yiɗi anndude


Rokkude : Weeɗde yo beeɗeteeɗo waɗtu jey mum


Kaala : Lefol piileteengol e hoore


Am : Lomto jeyal gadanokollitoowo ko miin kaaloowo o jeyi


Ma : Lomto jeyal ɗimmokollitoowo ko aan mo kaaldat-mi o jeyi


Makko : Lomto jeyal tataɓokollitoowo ko kaŋko mo kaaldat-mi o jeyi


Amen : Lomto jeyal kollitoowo ko minen njeyi


Men : Lomto jeyal kollitoowo ko enen njeyi


Mon : Lomto jeyal kollitoowo ko onon njeyi


Maɓɓe : Lomto jeyal kollitoowo ko kaɓe njeyi


Law : Gila tuma gadano


Loƴde : Mutnude ina suppitina haa mo ɗum waɗaa e dow mum o ɗesa yoolaade


Defde : Renndinde ñamateeri waɗa e barme, fawa e jayngol haa ɓennda weeɓa ñaamde


Ñaamde : Naatnude e nder reedu mum ko ina ittana ɗum heege


Yaɓɓude : Fawde heen teppere mum


Dawde : Ummanaade laawol subaka law


Hirndude : Ummanaade laawol kikiiɗe


Feŋde : Ñiɓde huunde


Ceŋle : Keltine gabbe


Seŋde : Loggude haa ko loggi ko nawora ko loggaa ko,


Hesde : Taƴirde wafdu


Taƴde : Waɗtude geɗe ɗiɗi ko wonnoo geɗel gootel baggel walla jaafngel


Rottude : Yuppude ndefu e lahal


Faddaade : Heedde e laawol haɗa ko aratnoo ko ɓennude


Falde : Taƴirde laawol ko juuti, ko wayi no leggal


Hay : Taftal kolllowal yawre..
Ganndal am heewaani , ina waawi wiyeede: .... tus mi anndaa!


Dara : Tus, ɓolum, hay batte


Batte : Dara, Tus, mehre


Rootaade : Tellinde donngal mum.
Fawtude ko fawinoo e dow hoore mum


Teetde : Heɓirde doole ko goɗɗo joginoo


Tinde : Humpitaade kewkewe.
Anndude ko memi ɓanndu mum


Leñol : Dental yimɓe jiiduɓe aadaaji, ɗemngal, taariik


Hoyde : Waasde teddude
Heɓde gacce


Teddude : Mettude umminde sabu diiñaade. Wayde no ko ko ɗakkii e leydi ni


Waasde : Ŋakkude jogogal


Ŋakkude : Waasde, Waasde timmude


Timmude : Waasde ŋakkude hay batte. Taweede ɗoon kañum e terɗe mum fof. Arde ardude


Riiɗde : Yaltinirde kuwtol henndu; henndu ina heewi luuɓde


Diidde : Winndude binndol juutngol hay so tawii alaa ko ngol firi


tinoowo : Oon gonɗo e tinde oo.


tinooɓe : Ɓeen wonɓe e tinde ɓee.


tinɗo : Oon baɗɗo gollal tinde haa gayni oo.


tinɓe : Ɓeen waɗɓe gollal tinde haa ngayni ɓee.


tingol : Mbaydi gollal tinde ndi.


Najde : Haaweede


Regaade : Rewde laawol wonande peewnugol mum, ndefu mum, gollugol mum


Tutaade : Aawtaade.
Aawtaade daƴƴe.


Yiyde : Heptinde ko ƴeewata ko


Heɓde : Jaɓde ko weeɗetee ko.
Jaɓɓaade ko neldaa ko.


Kadi : Taftal kollitowal ko waɗi ko yo rewte. So ko wondi ko e weleede ɗum walla haaweede ɗum


Sinno : So
Taftal ballowal haalde, ko waɗi ko, so wanaa ɗum waɗnoo noon


Tufde : Feewnude nnjaram, heewi wonde ko njaram beetewe


Yiilaade : Ƴeewde ko majjiri ɗum


Ballaade : Etaade jaggude, fawde junngo mum e ko woɗɗi ɗum seeɗa


Bablude : Haalde ko gastaa tawa nii faamotaako no feewi


jiiliiɗo : Oon mo gollal yiilaade waɗaa e dow mum oo.


yiiliiɓe : Ɓeen ɓe gollal yiilaade waɗaa e dow mumen ɓee.


jiilotooɗo : Oon gonɗo e yiilaade oo.


yiilotooɓe : Ɓeen wonɓe e yiilaade ɓee.


jiilorgal : Kuwtorgal jiilotooɗo


jiilorɗe : Kuwtorɗe yiilotooɓe


jiilol : Mbaydi gollal yiilaade ndi.


jiili : Mbaydiiji gollal yiilaade ɗi.


Seeɗa : ko heewaani


Accude : Woppude
Nattude jaggude

Français: Laisser


Aɗɗere : Ɓoodde kuudi


Wifde : Dillinde mbeɗu haa adda henndu.


Sorde : Rewde les palal


Gollude : Waɗde, liggaade, feewnude


Waɗde : Gollude. Feewnude, haljude


Liggaade : Wonde e waɗde golle


Feewnude : Moƴƴitinde ko bonnoo. Renndinde kulle e laalaaɗe haa jibina ko nafata


Wowlude : Haalde


Jam : Deeƴre. So fitina woodaani


Natal : Hello ɗo ko yiyanoo bannge goɗɗo waanjitaa, haa geɗel kala heptinee heen


Taataade : Reegde tawa welaaka haa yana walla ɗesa yande


Taatde : Ɓoodde, haa kala ko yowitii heen, reegat


Noon : Taftal kollowal no ko wonaa e dow mum ko, foti wayde


Wayde : Siforaade, nanndude


Hunaade : Yiilaade


Turde : Ƴukkude; wuurde ɓanndu neɗɗo goɗɗo


Selde : Woppude laawol


Tekkude : Heewde ɓanndu tawi ina tiiɗi


Teewu : Dental cañu ɓanndu. Ko woni hakkunde nguru e ƴiyal wonande ɓanndu neɗɗo walla kulle goɗɗe


Oolaade : Woytaade muuseeki gaañannde


Oogde : Asde mbele ittude nder leydi kaaƴe baɗɗe ko naftortee, ko wayi no kaŋŋe, kaalis, jamɗe, ekn..


Raddude : Tuufaade kulle mbele ɗumen ñaamde


Aga : Gaynaako baali

Français: Berger de moutons


Allaadu : Geɗe tekkuɗe puɗooje e koye kulle. Heewi fuɗde ko sara noppi ɗii, Kulle ɗe ina kuwtoroo ɗum so ina kaɓa


Ammbude : Falaade, heedde huunde e goɗɗum


Añde : Waasde yiɗde, salaade


Awde : Yiilaade jaggude ko woni nder ndiyam


Awo : Jiilogol ko woni nder ndiyam


Gaynude : Timminde golle


Banaade : Yiɗde anndude ko uurata walla luuɓata ko.


Sukkude : Waasde serwude, Heewde no feewi tawa yaajiraaka


Gip : Taftal kollowal ko sukki haa ɓurti


Tal : Taftal kollowal ko ranwi haa ɓurti


Ŋeŋ : Taftal kollitowal ko tiiɗi haa ɓurti,


Boyde : Jayngol, jaggude ɗum haa ɗaminee so woppaama ne, ɗum ñifaani ɗum. Ɓoccitaade deenatnooɗo, ullo ladde ina doga wonande daabaa


Buujde : Ñolde haa ɓurta


Nattude : Gaynude woodde. Maayde


Naatde : Ɓennude nder


Dahde : Waɗtude jiimaaɗo


Jokkude : Ɗakkude geɗel e hono mum mbele ina ɓeydoo juutde


Jokkere : Ɗakkere huunde e goɗɗum mbele ina ɓeydoo juutde


Enndude : Suusde waɗde hay so waɗaani


Entude : Nattude muyninde


Wowtude : Duɓɓitde
Udditde cuurel mbele heɓde ko mooftaa toon ko


Uddude : Hommbude, marɓude, hippude
Falde huunde e damal haa ngal waya no nattungal ni


Elal : Heltinnde leggal ngal njuuteendi mum maa won meeteer, ɗaminangal waɗeede e jayngol


Waawde : Jogaade hattan. Ɓurde doole


Fettude : Yaltinde hito mawngoe tuma majannde yiitere. Hito fellaango fetel walla fusannde bommbo


Warde : Ittude fittaandu. Nattinde wuurde. Gollal gittowal nguurndam feewna maayde


Wonde : Laataade


Keso : Mo ɓooyaani ko woodi


Wakkaade : Liggude e walabo mum


Jaati : Tigi


Waalde : Wonde e nokku haa jamma ɓenna, subaka ara


Jiimde : Huccitde e huunde wonnde les. Huurirde ɓanndu mum


caggoowo : Oon gonɗo e saggude oo.


saggooɓe : Ɓeen wonɓe e saggude ɓee.


cagguɗo : Oon baɗɗo gollal saggude haa gayni oo.


sagguɓe : Ɓeen waɗɓe gollal saggude haa ngayni ɓee.


caggal : Gollal saggude ngal.


cagge : Keewal caggal


saggannde : Gollal saggude baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni saggannde


cagganɗe : Keewal saggannde


Baggo : Mo suwaa ƴoƴde, kecco


Iwde : Sortaade e. Ummaade e. Yaltude e.


gaynoowo : Oon gonɗo e aynude oo.


aynooɓe : Ɓeen wonɓe e aynude ɓee.


gaynuɗo : Oon baɗɗo gollal aynude haa gayni oo.


aynuɓe : Ɓeen waɗɓe gollal aynude haa ngayni ɓee.


Irde : Tallude e punndi


giroowo : Oon gonɗo e irde oo.


irooɓe : Ɓeen wonɓe e irde ɓee.


girɗo : Oon baɗɗo gollal irde haa gayni oo.


irɓe : Ɓeen waɗɓe gollal irde haa ngayni ɓee.


Ilde : Naatnude ndiyam ngummiɗam maayo, wonande gese


Rewde : Arde caggal gardiiɗo


Yawde : Famɗinde. Waasde heptinde teddeendi


Yaltude : Ummaade nder faya boowal


keloowo : Oon gonɗo e helde oo.


helooɓe : Ɓeen wonɓe e helde ɓee.


kelɗo : Oon baɗɗo gollal helde haa gayni oo.


helɓe : Ɓeen waɗɓe gollal helde haa ngayni ɓee.


kelal : Gollal helde ngal.


kele : Keewal kelal


helannde : Gollal helde baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni helannde


kelanɗe : Keewal helannde


Liirde : Wertude ko hecciɗi, yiiloo yo yoor


Larde : Weeñde


laroowo : Oon gonɗo e larde oo.


larooɓe : Ɓeen wonɓe e larde ɓee.


larɗo : Oon baɗɗo gollal larde haa gayni oo.


larɓe : Ɓeen waɗɓe gollal larde haa ngayni ɓee.


laral : Gollal larde ngal.


lare : Keewal laral


nawoowo : Oon gonɗo e nawde oo.


nawooɓe : Ɓeen wonɓe e nawde ɓee.


nawɗo : Oon baɗɗo gollal nawde haa gayni oo.


nawɓe : Ɓeen waɗɓe gollal nawde haa ngayni ɓee.


Labaade : Suɓaade


Yulde : Waɗde wuddere


Jolde : Naatde e nokku jaajɗo luggo


Hakde : Salaade goonga goodɗo


Holde : Ŋakkeede comci


Hulde : Waasde suusde. Reenaade hade barmude walla maayde


Hofde : Ooñde juutngol haa coɓɓuli ɗiɗi ɓallondira walla memondira


Moddude : Tunwude. Takkude ko wayi no ɓakkere ni. Waasde selbude.


Joofde : Yettaade wonande laana walla werlaa.


Jofde : Artude kikiiɗe walla jamma


Joorde : Ubbude
Joowde ko wayi no njaareendi ni.


Joowde : Fawondire kaake


Haaju : Golle potɗe waɗeede ɗe cuwaa taw waɗeede


Juurde : Yuppude ndeelam ummoraade ɗo toowi seeɗa


Jarde : Seekde ɓanndu ngam yaltinde ƴiiƴam maayɗam


Farde : Dingiral hakkunde hoore ngal alaa sukundu


Yoorde : Nattude leppude


Yorde : Reegde e ɓanndu saama, wonande comcom bayngol no tuuba nii


Fasde : Wulde haa waɗta yaltinde paali, wondande ndeelam


Yeedde : Jooɗaade walla daraade walla nii lelaade waasa waɗde hay batte
Deeƴde,


Wuufde : Waɗde e nder hunuko mum woppa ɗoon, moɗaani, wukkitaani


Wuuɗde : Wuttirde seese, haa yaltina hito ngo taƴondiraani, tawi ɗum wonaa haala.


Wullaade : Tintinde maayde


Wullo : Gasgel luugal walla jabbeere, padngel aaweede walla gaawangel.


Wordoonde : Geɗel e kuwdi mbaalu walla mbeewa


Woocde : Ɓorde haako


Wesde : Ɓeydande coodɗo


Waañde : Yiilaade kulle ɗe wari ngam ñaamde


Tottude : Weeɗde, yettinirde junngo


Tonngude : Haɓɓude koyɗe jawdi mbele ina haɗa ɗum ɓoccitaade. Koyɗe yeeso ɗe keewi haɓɓeede


Luuteede : Waasde taweede


Laasde : Tirde dimngal rewna ɓoggol tirdungol les laaci, dow kuuwtol daabaa dimnduɗo o mbele dimngal ngal waasa saamde


Losde : Tampude haa ɓurta


Woorde : Selde, waasde fottude e mo tiindii o


Yaawde : Gasnude law. Waasde leelde


Ooyde : Heedde hakkunde mum e ko reentotoo ko


Muk : Taftal teeŋtinowal calogol, teeŋtinowal ko haaletee ko meeɗataa woodde


Adaade : Wonde goo e gollal, kala golluɗo ko ko rewi e goo o


Yeddude : Saloraade konngol


celoowo : Oon gonɗo e selde oo.


selooɓe : Ɓeen wonɓe e selde ɓee.


celɗo : Oon baɗɗo gollal selde haa gayni oo.


selɓe : Ɓeen waɗɓe gollal selde haa ngayni ɓee.


Takkude : Sinndude, loggude, Memnude geɗe haa ɗe cinndondira


takkoowo : Oon gonɗo e takkude oo.


takkooɓe : Ɓeen wonɓe e takkude ɓee.


takkuɗo : Oon baɗɗo gollal takkude haa gayni oo.


takkuɓe : Ɓeen waɗɓe gollal takkude haa ngayni ɓee.


takkal : Gollal takkude ngal.


takke : Keewal takkal


takkugol : Mbaydi gollal takkude ndi.


Aan : No mbiyat-mi ma so mbeɗe toɗɗo maa

Français: Toi
Anglais: You


Ŋaalde : Ñaamde kaaɗdi dennde


Sammude : Seerndude gabbe e sammeere mumen


Ɓetde : Yiilaade tolno, Fonndude


Weelde : Saggude ina ndaara saamde


Unde : Waɗde gawri, cammeeje walla butaali, ekn... e wowru ina fiya nder heen unugal


Hoɗde : Ñiiɓde e nokku, wuura ɗoon, yuɓɓina ɗoon nguurndam mum


Haɗde : Falaade, salaade yo huunde wood, salaade yo huunse ar


Huɗde : Noddude mette, duwaade bone


Heɗaade : Waɗtude hakkille mum e hito mbele faamde ɗum


Haɓde : Etaade foolde. Yiilaade liɓde (woni gollal, woni neɗɗo)


Liggude : Yowde, fawde dow ɗacca heen bannge ina weela


Hubde : Wazde no ndamndi wazata so tuuyaama wondude e mbeewa.


Ƴeɓde : Yahde


Ƴuufde : Ɓeydaade yaajde e toowde. Ɓuutde


Ƴamde : Yiilaade heɗde


Ƴoogde : Nokkude ndeelam


Ƴoƴde : Jogaade hakkille


Ƴeeŋde : Yaltude dingiral


Ƴooñde : Duñde tawi feññikinaaki. Joñde


Duñde : Waɗtude doole mum e huunde haa dirtina ɗun yo woɗɗito


Ƴettude : Hoccude ko jooɗinoo ina diiñii


Ƴelde : Waɗde saamuuji, waɗde tale, joowe


Ƴaaŋde : Rewde nokku goɗɗo hade artude e laawol mum


Ƴaaƴ : Wowlaandu mawɓe kuwtortoo so ina njiɗi hulɓinde cukalel, tawa noon ko fijirde tan.


Ƴaaftaade : (Mballee en)


Ƴaggude : Tiiɗde. Waasde ɗaatde


Ƴareede : Naskeede


Ƴefde : (Mballee en)


Ƴiikde : Wullude doole tawi ko daangel cewngel. Hito ngo wayata ko no ''iiiiiiiiiiiiiiiiii....'' ni.


Ƴis : Wowlaandu inneteendu so neɗɗo ina riwa mbeewa.


Ƴukkude : Yuwde, dubbude dubbira ko seeɓi


Ƴusde : Woyde tawa hiiwtaaki, tawa ko seeɗa nanetee heen


Ƴuuñde : (Mballee en)


Ŋefde : Hooltoraade ñiiƴe


Ŋaablude : Foofde foofaango mawngo tawa ko ko ŋaaɓi hunuko haa jaaji tawa wonaa e belanteeje joom mum, ko ɓanndu tan saabii ɗum


Ŋafde : (Mballee en)


Ŋafde : (Mballee en)


Ŋaaɓde : Udditde haa yaaja.


Ŋaaccude : Heefde ɓanndu hay so tawii wonaa ŋaañaade saabii ɗum


Ŋaddaade : (Mballee en)


Ŋaaftaade : Fooɗde koyngal jananal ngam liɓde joom mum.


Ŋajjinaade : Ajjaade, wellitoo wondude e ɓurteende


Ŋalde : Ŋakkude bannge e ɓanndu (huunde). Waasde timmude.


Ŋamminaade : Wellitaade, udditoo wondude e ɓurteende, heddooroo noon ko juuti


Ŋanaa : Baawɗo golle mum


Ŋappude : Soppirde ñiiƴe mum


Ŋarde : (Mballee en)


Ŋatiwere : Ngonka debbo cowiiɗo walla kullel dewel cowingel so ɓiɗɗo arii e yaltude


Ŋarwude : Fayde e jibinde ko leelaani


Ŋawde : (Mballee en)


Ŋaayde : Yahde e dow ɓanndu wonande ko wayi no ñuuƴi en, mettelli en...


Ŋaññaade : Fiyirde seese ɗo fotnoo e waawnoo waɗirde doole


Ŋaañaade : Ŋaacde ɓanndu mum mbele ittude ŋatoŋato


Ŋaƴƴude : Yaltinde hito kelal tawa yiyaaka ɗo heli ɗo


Ŋooɓde : Ɓiiñde walla waɗde (waɗira gite walla hunuko) gaatuleeje ina seknoroo


Ŋooɓde : Ɓiiñde walla waɗde (waɗira gite walla hunuko) gaatuleeje ina seknoroo


Ŋoɓaade : Ñaamirde seeɗa seeɗa ina wayi no cikotooɗo ni, wonande liingu. Yeru: Hol to saƴƴu, ɗii liɗɗi ngoni tan ko e ŋoɓaade


Ŋofƴaade : Ɗaanaade koyngol seeɗa


Ŋookde : Woyde faabru ni


Ŋolde : Ŋappude ceɗta teew keddiingu e ƴoyal ngu


Ŋomminaade : (Mballee en)


Ŋeecde : (Mballee en)


Ŋelde : Wonde baawɗo teskaade


Ŋeemitaade : Ñaamtaade wonande ñiiƴe


Ŋeñde : Siŋkude. Feewnude haa yooɗa.


Ŋeerde : Teeŋde. Yeru: ngol duhol koy ina ŋeeri, aɗa darna ƴiiƴam ma tan!


Ŋerƴude : Taƴde baramlefi waɗa ceelton. Ko haako heewi ŋerƴeede so neɗɗo ina yiɗi defde lacciri haako walla saka-saka...


Ŋeestude : Nokkude ceɗta haa waya no joom mum wonaa e hunuko mum fayni ni.


Ŋeewde : Woyde no ullundu ni.


Ŋaylude : Ŋabbirde juuɗe e koyɗe fof


Ŋogeede : Tiggaade jaangol


Ŋooɓde : Wonde wudere nde timmaani


Ŋoral : Fonngo


Ƴellitaade : Ɓamtaade. Fuɗɗaade jogaade nafoore


Ƴiinude : (Mballee en)


Ƴiinaade : (Mballee en)


Ƴoɓɓude : Dubbude


Tiifde : Renndinde ina tiɗɗa, ñookde


ñaabe : Bannge e wertonde nde goobu mum heeriingu fooynungu seerti e ko heddii ko, haa keerol mum laaɓi cer.


Gakkude : Fooɗde doole, ɗoon e ɗoon. Saƴƴude.


Ñaadaade : Fooɗde tan ina waɗta e jey mum ko gasata.


Ñaddude : (Mballee en)


Ñakkaade : Yuwaade mbele reentaade ñawu keptinaangu


Ñakkude : Fawondirde kooce


Ñaagaade : Naamndaade yo hokke.


Ñaafaade : (Mballee en)


Ñagga : (Mballee en)


Ñaƴol : Ngootiri e mbaadiiji jubbi jombaajo


Ñaklaade : Ardinde juuɗe e koyɗe hucca doole e huunde, waya no kaɓeteeɗo ni


Ñamlude : Luɓde ceede


Ñemmbude : Tiimtaade ina firlitoo ngonka, golle


Ñaantude : Sinkude, yooɗnude


Ñaande : Ñaaɗo-ñaaɗo iwoowongo e cammeeje, ina heewi addude ŋato-ŋato.


Ñaral : (Mballee en)


Ñartineede : Ƴuufneede. Ko weli ina haalee e ma tan aɗa ɓeydoo ƴuufde.


Ñaaɗde : Mettude ngonka tawa yaawde yiɗde haɓeede waɗi ɗum


Ñawlude : Fuɗɗaade tawa ñalawma woɗɗoyii


Ñaawde : Seerndude goonga e fenaande tuugnaade e laawol keptinangol


Ñenngaade : Suppitinde huunde e yeeso yimɓe tawa hay gooto faamaani hol to ɗum yalti


Ñeɗde : Nokkude ndeelam


Ñiɓde : Feŋde, Ñoƴƴude bannge ceeɓɗo o haa muta nder ɗo yiɗa


Ñiiɓde : Duumaade e nokku


Ñiddude : Wuddude. Ŋakkude heelɗude.


Ñifde : Nattude lewñude


Ñiŋde : Bonnitde


Ñobbude : Tiggude tawa wondaani e yuɓɓo


Ñoddaade : (Mballee en)


Ñoggaade : (Mballee en)


Ñohde : Haalde e neɗɗo ko feewaani tawi tawaaka


Ñoƴƴude : Duñde duumoo e duñde nde tawa ko duñetee koo won ko haɗi ɗum ɓosde faya to duñetee to.


Ñolde : Fenndaade, firde haa waɗta luuɓde


Ñooleede : Nattude hattande haɓtaade, waɗde golle baawaaɗo


Ñomaade : Heñaade


Ñonngude : Waɗde kofi wonande tekkere


Ñorde : Hofde ɓamta koyngal tuuba mum, junngo mum, ... ɓoornbateeri mum, hade tekke ɗe kaɗde ɗum gollaade.


Ñorngilaade : Hollitde ina seki


Ñosde : Wonde dokkoowo seeɗa, wonde mo waawaa rokkude ko heewi


Ñootde : Renndinde tekke soora gaarawol baŋ yoo baŋ mbele waɗtude ɗum tekkere wootere


Ñoyñaade : Diccaade


Tijjaade : Jooɗtoraade


Ñukaade : (Mballee en)


Ñuggaade : Mooraade ɓurɗi weeɓde


Nukindaade : Hocindaade kewkewe too e gaa tawa ina wondi e nguyka seeɗa.


Ñukindaade : Teende lekkon tokoson


Ñoŋtude : Hoftude ko waɗnoo kofi keewɗi


Kus! : Wowlaandu so neɗɗo ina riwa gertooɗe


Kuf : Wowlaandu so neɗɗo ina hollita yiɗaa nande ko haaletee ko. (Kuf! Noppam nanaani!)


Ƴa : Wowlaandu neɗɗo innata so ina ina yenna goɗɗo baɗɗo ko hersinii e mum.


Ca : Wowlaando neɗɗo innata so ina nodda mbeewa walla ndamndi.


Ari : Wowlaandu neɗɗo innata so ina ina riiwa mbabba, mbaɗɗaaba e ba waɓɓaaka fof


Uri : Wowlaandu inneteendu so neɗɗo ina yiɗi pucci ngu waɗɗii ngu yo yah walla yo ɓur yaawde.


Oroy : Wowlaandu inneteendu so neɗɗo ina nodda mbaalu.


Ndik : Wowlaandu inneteendu so neɗɗo ina yiɗi riwde nagge.


Ƴene : Wowlaandu inneteendu so neɗɗo ina yiɗi riwde rawaandu.


Sip : Wowlaandu inneteendu so neɗɗo ina yiɗi riwde ullundu.


Mus : Wowlaandu inneteendu so neɗɗo ina nodda ullundu


Tiri : Wowlaandu inneteendu so neɗɗo ina riiwa mbaalu.


dahoowo : Oon gonɗo e dahde oo.


dahooɓe : Ɓeen wonɓe e dahde ɓee.


dahɗo : Oon baɗɗo gollal dahde haa gayni oo.


dahɓe : Ɓeen waɗɓe gollal dahdehaa ngayni ɓee.


Dahoowo : Oon gonɗo e dahde oo.


dahɗo : Oon baɗɗo gollal dahde haa gayni oo.


dahɓe : Ɓeen waɗɓe gollal dahdehaa ngayni ɓee.


diidoowo : Oon gonɗo e diidde oo.


diidooɓe : Ɓeen wonɓe e diidde ɓee.


diidɗo : Oon baɗɗo gollal diidde haa gayni oo.


diidɓe : Ɓeen waɗɓe gollal diiddehaa ngayni ɓee.


gaafoowo : Oon gonɗo e aafde oo.


aafooɓe : Ɓeen wonɓe e aafde ɓee.


gaafirgal : Kuwtorgal gollal aafde


gaafirɗe : Kuwtorde gollal aafde


baccoowo : Oon gonɗo e baccude oo.


baccooɓe : Ɓeen wonɓe e baccude ɓee.


bewɗo : Oon baɗɗo gollal bewde haa gayni oo.


bewɓe : Ɓeen waɗɓe gollal bewdehaa ngayni ɓee.


Ɓiloowo : Oon gonɗo e Ɓilde oo.


Ɓilooɓe : Ɓeen wonɓe e Ɓilde ɓee.


Ɓilɗo : Oon baɗɗo gollal Ɓilde haa gayni oo.


Ɓilɓe : Ɓeen waɗɓe gollal Ɓildehaa ngayni ɓee.


Ɓilirgal : Kuwtorgal gollal Ɓilde


Ɓilirɗe : Kuwtorde gollal Ɓilde


Ɓilgol : Mbaydi gollal Ɓilde ndi.


Ɓilannde : Gollal Ɓilde baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni Ɓilannde


Ɓilanɗe : Keewal Ɓilannde


pettoowo : Oon gonɗo e fettude oo.


fettooɓe : Ɓeen wonɓe e fettude ɓee.


pettuɗo : Oon baɗɗo gollal fettude haa gayni oo.


fettuɓe : Ɓeen waɗɓe gollal fettudehaa ngayni ɓee.


pettirgal : Kuwtorgal gollal fettude


pettirɗe : Kuwtorde gollal fettude


pettugol : Mbaydi gollal fettude ndi.


fettannde : Gollal fettude baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni fettannde


pettanɗe : Keewal fettannde


defoowo : Oon gonɗo e defde oo.


defooɓe : Ɓeen wonɓe e defde ɓee.


defɗo : Oon baɗɗo gollal defde haa gayni oo.


defɓe : Ɓeen waɗɓe gollal defdehaa ngayni ɓee.


gaccoowo : Oon gonɗo e accude oo.


accooɓe : Ɓeen wonɓe e accude ɓee.


gaccuɗo : Oon baɗɗo gollal accude haa gayni oo.


accuɓe : Ɓeen waɗɓe gollal accudehaa ngayni ɓee.


baccuɗo : Oon baɗɗo gollal baccude haa gayni oo.


baccuɓe : Ɓeen waɗɓe gollal baccudehaa ngayni ɓee.


gaamɗo : Oon baɗɗo gollal aamde haa gayni oo.


aamɓe : Ɓeen waɗɓe gollal aamdehaa ngayni ɓee.


gahoowo : Oon gonɗo e ahde oo.


ahooɓe : Ɓeen wonɓe e ahde ɓee.


gahɗo : Oon baɗɗo gollal ahde haa gayni oo.


ahɓe : Ɓeen waɗɓe gollal ahdehaa ngayni ɓee.


gamoowo : Oon gonɗo e amde oo.


amooɓe : Ɓeen wonɓe e amde ɓee.


gamɗo : Oon baɗɗo gollal amde haa gayni oo.


amɓe : Ɓeen waɗɓe gollal amdehaa ngayni ɓee.


boyoowo : Oon gonɗo e boyde oo.


boyooɓe : Ɓeen wonɓe e boyde ɓee.


boyɗo : Oon baɗɗo gollal boyde haa gayni oo.


boyɓe : Ɓeen waɗɓe gollal boydehaa ngayni ɓee.


boygol : Mbaydi gollal boyde ndi.


buujoowo : Oon gonɗo e buujde oo.


buujooɓe : Ɓeen wonɓe e buujde ɓee.


buujɗo : Oon baɗɗo gollal buujde haa gayni oo.


buujɓe : Ɓeen waɗɓe gollal buujdehaa ngayni ɓee.


buujannde : Gollal buujde baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni buujannde


buujanɗe : Keewal buujannde


dalƴoowo : Oon gonɗo e dalƴude oo.


dalƴooɓe : Ɓeen wonɓe e dalƴude ɓee.


dalƴuɗo : Oon baɗɗo gollal dalƴude haa gayni oo.


dalƴuɓe : Ɓeen waɗɓe gollal dalƴudehaa ngayni ɓee.


dalƴugol : Mbaydi gollal dalƴude ndi.


dalƴuli : Mbaydiiji gollal dalƴude ɗi.


dalƴannde : Gollal dalƴude baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni dalƴannde


dalƴanɗe : Keewal dalƴannde


deeloowo : Oon gonɗo e deelde oo.


deelooɓe : Ɓeen wonɓe e deelde ɓee.


deelɗo : Oon baɗɗo gollal deelde haa gayni oo.


deelɓe : Ɓeen waɗɓe gollal deeldehaa ngayni ɓee.


diiɗoowo : Oon gonɗo e riiɗde oo.


riiɗooɓe : Ɓeen wonɓe e riiɗde ɓee.


diiɗɗo : Oon baɗɗo gollal riiɗde haa gayni oo.


riiɗɓe : Ɓeen waɗɓe gollal riiɗdehaa ngayni ɓee.


podoowo : Oon gonɗo e fodde oo.


fodooɓe : Ɓeen wonɓe e fodde ɓee.


podɗo : Oon baɗɗo gollal fodde haa gayni oo.


fodɓe : Ɓeen waɗɓe gollal foddehaa ngayni ɓee.


fodannde : Gollal fodde baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni fodannde


podanɗe : Keewal fodannde


podoowo : Oon gonɗo e fodde oo.


fodooɓe : Ɓeen wonɓe e fodde ɓee.


teetoowo : Oon gonɗo e teetde oo.


teetooɓe : Ɓeen wonɓe e teetde ɓee.


teetɗo : Oon baɗɗo gollal teetde haa gayni oo.


teetɓe : Ɓeen waɗɓe gollal teetdehaa ngayni ɓee.


joloowo : Oon gonɗo e jolde oo.


jolooɓe : Ɓeen wonɓe e jolde ɓee.


jolɗo : Oon baɗɗo gollal jolde haa gayni oo.


jolɓe : Ɓeen waɗɓe gollal joldehaa ngayni ɓee.


jolirgal : Kuwtorgal gollal jolde


jolirɗe : Kuwtorde gollal jolde


jolgol : Mbaydi gollal jolde ndi.


jolannde : Gollal jolde baɗangal ngal, so waɗtotono gane, heen annde wootere woni jolannde


jolanɗe : Keewal jolannde


Yillaade : Yahde salminoyde koreeji mum.


Niiwnaade : Faawde junngo dow tiinde ina faloroo caafe naange wonande kooynotooɗo. Joomum wona e sooynaade ko woɗɗi.


Yahkinaade : Yahde kono ko yahrude jamjam tawi alaa kadi to hucci alaa e sago, alaa to fayi. Ine wiyee diwkinaade, walla softin'de koyɗe mum


kooroowo : Oon gonɗo e hoorde oo.


hoorooɓe : Ɓeen wonɓe e hoorde ɓee.


koorɗo : Oon baɗɗo gollal hoorde haa gayni oo.


hoorɓe : Ɓeen waɗɓe gollal hoordehaa ngayni ɓee.