Wowlaandu	Firo	Teelal	Keewal	Innde
Alluwal	Ŋaro janngirteeɗo. Mbeɗu yaajngu ngu almuudo jogotoo, winnda heen binndanɗe mum. E ngal ɓaggee e ɓalal almudɓe kuccita heen. Almuudo ina jogoo ngal e juuuɗe mum.	Alluwal ngal	Alluuje ɗe	Alluuje ɗe
Ficcude	Werlaade ko wayi no ɓoggol walla loocol tawa berlotooɗo oo ina jaggi heen ceɓal gootal.
Ƴakkude	Moññirde ñaamde ñiiƴe e nder hunuko mum, mbele waade ɗum moɗde, walla mozde mbeleendi ngonndi heen ndii.
Renndude	Waɗde goomu, waɗde moɓɓulel; Yeru: Fedde amen ndee fof renndii ɗoo hannde. Gooto waasde jeyde, jeyde e kuuɓal.
Foflaade	Daasde dote mum e ndufndufoldi mbele muumtude kuwtol mum so neɗɗo oo gasnii huwde. Ina wiyee laɓɓinaade so a huwtoriima ndiyam. Ina wiyee moomtaade so a huwtoriima leggal walla haayre.
Ñiiɓde	Hoɗde ɗo gootel. Nattude eggude. Heddaade e nokku, natta hankadi yahde bannge goɗɗo
Faarnaade	Hollude ina yontaa walla ina yoodi. Hollikinaade.
Wallude	Heɓɓitinaade
Joñde	Mooftude bannge
Fawre	Donngal. Golle tiiɗɗe mettuɗe waɗde kono potɗe waɗeede alaa e sago. Mette ɗe alaa e sago muusee.	Fawre nde	Pawe ɗe	Pawe ɗe
Deftere	Dental ɗereeji binndaaɗi denndinaaɗi	Deftere nde	Defte ɗe	Defte ɗe
Hoƴde	Soofnude. Ƴettude ñaamdu jawdi waɗa e ndiyam mbele ina natta tiiɗde haa jawdi ndii waawa ɗum ñaamde
Hiifde	Heefde karawal
Ɓooyde	Jogaade dumunna juutɗo.
Ƴaaɓaade	Yahrude koyɗe mum e dow sala.
Tokkondirde	Jokkondirde, renndinde ceɓe ɗiɗi ɗi geɗe ɗiɗi ngam ɓeydaade juutde
Innde	Kala ko toɗɗii neɗɗo, kullel, huunde wall nokku haa anndaa. Innde heeriinde woni innde hettaande walla inniraande. Innde renndinnde woni innde huuɓtidinnde kala ko nde toɗɗii.	Innde ndee	Inɗe ɗee	Inɗe ɗee
Jebbilaade	Wattindaade jaɓde. So a jaɓaano, a waawnaama haa a jaɓii tigi rigi, a jebbiliima.
Lommbude	Jolnude hakkunde geɗe ɗiɗi. A yiyii ɓeya ɗiɗo dariiɓe, yah lommbo hakkunde maɓɓe!
Wuppude	Lawƴude tekke walla ko wayi no tekke nii.
Reende	Toppitaade huunde haa hisa. Reende boobo hade gaañde hoore mum.
Eɓɓondirde	Yerondirde geɗe mbele anndude no ɗe mbaydi.
Yahdu	Yaɓɓude gootal suuta nawa gonngal ngal yeeso yaɓɓa, ngam ɓosde	Yahdu ndu	Jahnuli ɗii	Jahnuli ɗii
Mi	Lomto gadano.lomtotoo ko miin, gonɗo e gollude oo. Yeru: Mi yehii, mi yiɗii....	Mi	Min, En	Min, En
O	Lomto teelal Tataɓo Yeru: O arii, o yahat, o naw...		Kamɓe	Kamɓe
Min	Keewal Lomto gadano daɓɓo denndinɗo So aɗa jaŋtoo ko mbaɗdu-ɗaa e woɗɓe tai mo kaaldataa oo alaa heen, kuwtorto-ɗaaa ko min. Yeru: Min njehii, aan a yahaani.	Mi	Min	Min
En	Keewal Lomto gadano daɓɓo denndinɗo. So aɗa jaŋtoo ko mbaɗdu-ɗaa e woɗɓe tawi mo kaaldataa oo ina jeyaa e waɗɓe ɓee, kuwtorto-ɗaa ko En.	Mi	En	En
On	Keewal Lomto ɗimmo. So aɗa jaŋtoo ko ɗo kaaldataa ɓee mbaɗi, kuwtorto-ɗaa ko On. Yeru: On ngarii?	A	On	On
Ɓe	Keewal lomto tataɓo. Ɓe kaalataa ɓee, lomto mum en ko ɓe. Yeru: Ɓe mahii, mi rokkii ɓe....	O, ɗum, kala fedde innde wonnde e teelal	Ɓe	Ɓe
Kemitiwal	Fannu jaŋde keeroriiɗo memtinaari	Kemitiwal Ngal	Kemite ɗee	Kemite ɗee
Ɓallaade	Arde haa faandoo. Ndaarde yettaade
Ɓasde	Feewnude huunde yo won ɗoon hade ko seɓori ɗum dañeede. Maslude
Ɓaaraade	Ɓaggaade. Ƴettude baange dow oo tugga ɗum e huunde, bannge les oo woɗɗitoo huunde nde seeɗa, tawa huunde ndee ina haɗa ko tuggaa e mum koo yande. Yeru: Almuɓɓe ɓee ɓaarii alluuje mum en e ɓalal ngal
Ɓoortaade	Ɓoor/t/aa/de Ittude ko waɗtinoo ko wayi no comci nii Ina wiyee ɓooraade
Ɓorwude	Ɓorw/u/de. Laalɗude. So woodii ko moddi e nokku walla huunde haa ɓoodi, oon nokku walla ndeen huunde ɓorwii. So tawii ko leydi noon, wiyatee ko ina taati; so a yaɓɓii heen keew-ɗaa ko taataade njanaa. So a yanirii caggal (ɓaawo) wiyee a ardii diŋki-dotel.
Ɓittude	Ɓitt/u/de. Waɗde huunde haa faaɗa. Geɗe ina ɓeydee ñookeede e nokku tan, nokku oo ina ɓeydoo ɓittude.
Ɓiiñde	Ɓiiñ/de. Helde gite, ŋooɓde, ɓaaƴirde gite.
Ɓuuteede	Ɓuut/ee/de Ñaamde haa ɓurtina, haa reedu dogooru heɓtoo ɗum heen. Ñande juulde taaske, liiduɓe ɓee e seereraaɓe ɓee ina keewi ɓuuteede.
Ɓultaade	Ittude ko wayi no ɗacce nii e ɗo ɗakkinoo e lekki ɗoo
Ɓiɗɗo	Jibinannde, cukalel. Yeru: Oo ko ɓiɗɗ'am, oo ko ɓiyam, miin jibini ɗum	Ɓiɗɗo O	Ɓiɓɓe Ɓe	Ɓiɓɓe Ɓe
Reegde	Dirtude tawa koyɗe mum ceeraani e leydi
Janngude	Yiilaade ganndal walla heɓde ɗum.
Huwde	Yahde ladde, yaltina ko wonnoo e nder reedu mum, yaltinira kuwtol
Ciimtol	Denndaanngal ko yeewtanoo winndaa e nokku gooto, waɗaa no deftere nii	Ciimtol	Ciiiimti	Ciiiimti
Aaƴtaade	Artirde ko moɗnoo e hunuko mum, wona e ƴakkude
Sottude	Waɗde gawri e wowru, waɗa heen nbdiyam, una haa saaño koo yalta.
Anndude	Jogaade humpito. Humpitaade
Les	Maandel kollowel nokku ɓurɗo ɓallaade leydi o.
Ɗo	Maandel kollowel nokku ɓalliiɗo ɗo kolloowo o woni ɗoo. Ɗo = ina takkii kam Ɗa = ina takkaaki kam kono woɗɗaani To = ina woɗɗi seeɗa Tooyene = ina woɗɗi haa ɓurti, wonaa ɗoo fof
Amde	Diwde diwe jahduɗe, jooɗɗe, jahduɗe e hito. Wanngo, jiilal, duƴƴe fof ko ngamri. Toɓde haa heewa. Amo ko toɓo heewngo sahaa ndunngu.
Eeraade	Wullude nodda goɗɗuɗo
Annde	Lehel peewniraagel ɓakke hono no loonde feewnirtee nii, tawa nafoore mum ko waɗde heen cuuraay	Annde Nde	Gane Ɗe	Gane Ɗe
Ɗeɗɗude	Ɓittude daande haa ko joomum ɗeɗɗi ko roŋka foofde. Ɗeɗɗere, so juutii tan warat.
Laddaŋke	Jeyaaɗo ladde.	Laddaŋke O	Laddaŋkooɓe Ɓe	Laddaŋkooɓe Ɓe
Pullo	Yimɓe wuurɓe worgo Sahara, nder reedu Afrik, gila hirnaange haa fuɗnaage. Fulɓe ina keewi nehde jawdi haa teeŋti nagge.	Pullo o	Fulɓe Ɓe	Fulɓe Ɓe
Maapaade	Jaggude liɗɗi tawa faddortoo liɗɗi ɗii ko koyɗe mum ɗe sari e pokopokolam ina ɓafa ina ƴeeŋta, dote joomum e caggal buhe e korle mum ina takki leydi. Nii liɗɗi garduɗi e ndiyam ɗii ina palaa baŋ yoo baŋnjaggee.
Kippo	Horde fawiinde e dow cawel darnagel kaɗngel ɗum hippaade. Cawel ngel ina haɓɓaa e ɓoggol walla gaarawol, les horde ndenoon gabbe gawri caree toon mbele pooli ina naata nder cikoo. So pooli deppii haa naati nder, jaggunooɗo ceɓal goɗngal oo saƴƴa ɓoggol ngol, horde nde hippoo, hippora pooli bettaaɗi ɗi.	Kippo o	kippooji Ɗi	kippooji Ɗi
Taarodde	Cuurel keedtinangel e ɗo yahatee ladde, ɗo soofetee walla huwetee	Taarodde Nde	Taaroɗɗe Ɗe	Taaroɗɗe Ɗe
Mbildi	Ko hunndi huɓeere. Pale ina cakkoo, mire ndewa heen ɓakke pawoo dow: mbildi huɓeere ɓakke arii.	Mbildi Ndi	Bilɗe Ɗe	Bilɗe Ɗe
Wekkude	Ubbude gabbe gaawaaɗe ɗe
Lulaade	Eggude wuro hoɗoya gese saanga liggey gese, ko wayi no jabbere, aawre walla coñal. So licgey oo gasii, joomum ɓitta kaakon mum kadi hoota wuro
Lappude	Fiyde cabbi. Sariyya ina yamira yo neɗɗo lappe so waɗii ko feewaani. So gari soñaama, heewi ko lappeede mbele seerndude gabbe ɗee e cammeeje ɗe
Roonde	Ƴettude huunde fawa e dow hoore neɗɗo. Wallude neɗɗo fawde huunde e dow hoore mum. Ƴoogɓe walla teenɓe ina keewi roondondirde lehe walla bahe.
Rimndude	Fawde donngal e keeci daabaa. So huɗo hesaama heetwi ko tireede hade rimndeede e keeci mbabba ngam nawtude wuro.
Tirde	Haɓɓude donngal mum haa feewa mbele so rimndaa waasa yuubitaade haa jaaƴoyoo.
Yahde	Yaɓɓude ina yaɓɓita ngam ɓosde.ummaade nokkude faya nokku goɗɗe tawa ko koyɗe mum tan huutorii.
Mooytaade	Yahrude seese. Mo yiɗaa tineede, yiɗaa yahdu mum nanee heewi mooytaade.
Ñekkude	Dogde seese. Fettoyooɓe fukubal ina keewi adoraade ñekkude
Dogde	Ñekkude ko yaawi. Yahde yaawndu tawa alaa fof nde koyɗe joomum ɗiɗi ɗee fof memdata leydi
Daraade	Fawtude ɓanndu mum fof e dow teppe mum, waasa ɓosde. So huunde nattii ɓosde ina wiyee dariima.
Ƴukkaade	Wuurde gila hoore haa les keeci, wuurdira ɗum yeeso, ko heddii e ɓanndu ko ina darii. So neɗɗoo yiɗii ƴoogde e maayo tawa leppaani heewi ko ƴukkaade.
Sabbundu	Dental kuɗon e lekkon ɗo ndiwri (ɓuri heewde noon ko colli) renndini haa wayi no suudu nii, ngam ɓoccinde ɗoon e nehde ɗoon ɓikkon mum	Sabbundu Ndu	Cabbuli Ɗi	Cabbuli Ɗi
Meende	Woyde walla wullude no mbeewa ni walla no mbaalu ni.
Aynude	Reende. Reende ndammiri. Dewoowo e ndammiri ina ñamminoya ɗum wiyetee ko gaynaako
Yarde	Moɗde ndeelam. So kullel ɗomɗii yarata ko ndiyam. So kullal nawaama maayo walla weendu ngam yarde wiyetee yarnoyaama. Soccude cuɗaari hono kaŋŋe walla kaalis haa ɓeydoo jalbude.
Morde	Ñaamde huɗo ɗo fuɗi ñiɓii ɗoo
Ɓirde	Siiɓtaade, fooɗde ndeelam haa yalta e huunde waynde no enndu nii.
Deŋkaade	Ummaade ɗo toowi, fukko ɗo ɓuri ɗoon lesɗude. So neɗɗo yanirii dote ardii diŋkidottel. So neɗɗo wayii no pamɗitɗo ni, ina wiyee deŋkitiima.
Yande	Ummaade ɗo toowi, fukkoo ɗo ɓuri ɗoon lesɗude. Deŋkaade, saamde, fukkaade e leydi, murɓaade
Murɓaade	Yanirde yeeso, arda reedu Neɗɗo e kullel fof ina murɓoo,
Weeyde	Ɓooyde dow, caggal diwal.
Ŋabbude	Ummaade les faya dow tawa ina yaha.
Ŋaylude	Ŋabbude ina lada.
Taƴtude	Ummaade fonngo faya fonngo woɗngo, ina wona laawol, maayo, dingiral.
Lummbaade	Hayde tawa ko doole e ñeeñal joomum kaɗi ɗum yoolaade
Gajoo	Ñeeñal lummbogol tawa bannge yeeso o fof ko dow woni, joomum waya no gajjiiɗo e dow ndiyam ɗam nii	Gajoo O	Gajooji Ɗi	Gajooji Ɗi
Feeraade	Lummbaade tawa wayat no gudditoowo juuɗe mum gila yeeso haa caggal tawa rewni ɗum ko e banngeeji ɗii.
Mutde	Naatde nder ndiyam haa natta yiyeede
Suppitaade	Yaltinde hoore mum dow caggal nde joomum mutnoo.
Yoolaade	Mutde roŋka suppitaade, roŋka foofde debbora
Debbude	Saamde nder ndiyam yahra noon haa yettoo leydi, deeƴira noon.
Hayde	Huymbude Kala ko ɓuri hoyde e ndiyam, so waɗaama e majjam, hayat.
Huymbude	Hayde Roŋkude mutde, ɗo waraango hucci fof nawora
Ɓoɗɗude	Ñoƴƴude e dow ko nanndi e wuddu, dow nokku mo yaajaani
Ñawu	Ko neɗɗo , kullel walla puɗol jammbitta haa haɗa ɗum cellal. Ñawu safrete, so ɗum alaa jaggat ɓanndu fof.	Ñawu Ngu	Ñabbuuli Ɗi	Ñabbuuli Ɗi
Cellal	Ɗo alaa ñaw.	Cellal Ngal	Celle	Celle
Hoƴde	So aɗa yarna jawdi ma, a ƴooganii-ɗi ndyam, ɗi njarii ndiyam ɗam gasii, ko no ɗi ɗomɗitaani. Wiyee ɗi koƴii.	mbayka	Jogorɗe	Jogorɗe
Jooɗaade	Deeƴde e leydi, bannge e ɓanndu gonɗo dow nadorde o fawtoo e dow dote. Jooɗaade e leeso. Fooɗde jooɗorde jooɗoo heen. Suukaaɓe jaanngooɓe duɗal ɓee keewi jooɗaade ko e "baŋuuji".
Hofaade	Jooɗaade, korle keeda les, buhe paworoo heen bannge haa rotere wootere fawoo walla ɗesa fawwade e leydi
Ferlaade	Jooɗaade e leydi, hofa koyɗe, koppi ngudditoo, korle naatnaatondira, teppere anere hucca bannge ñaamo, teppere ñaamere hucca bannge nano.
Soppinaade	Jooɗtaade e teppe mum tawa koppi ina kofii memaani leydi.
Ƴuraade	Daraade hofa ɓanndu mum, gila nadorde haa dow ɓura yahde yeeso. Ina wiyee kadi : ƴukkaade
Lelaade	Deeƴde e nokku mo ɓurondiraani tooweendi tawa bannge e ɓanndu mum gila hoore haa koyɗe ina fawii e dow nokku hee.
Hippaade	Lelaade tawa bannge mum caggal o takkii e leydi
Wuññinaade	Ƴuraade walla hippaade walla kadi wayde no dicctotooɗo ni, haa waya no joomum yiɗi hollude ko dote mum nii.
Laƴde	Yahde tawa koyngal mum gootal yaɓɓataa haa sella.
Diccaade	Soppinaade tawa jooɗtii tan ko peɗeeli koyɗe mum
Ummaade	Daraade tawa joomum ko ko jooɗinoo walla.lelinoo, jooɗaadd tawa joomum ko ko lelinoo
Moylude	Yahde yaawndu tawa waɗtaani dogde
Ladde	Yahrude juuɗe e koyɗe fof, hono no kulle nii. Hade suka waɗtude yahde, ina heewi ladde taw.
Ɓafde	Dirtude haa nannda e jiɗɗo yahde nii tawa dote mum ceeraani e leydi.
Tallaade	Ɓosirde lelnde tawa ko banne yahri. Bannge ñaamo, reedu, bannge nano, keeci walla bannge nano, keeci, Bannge ñaamo, reedu.
Firde	Haalde "maanaa" wowlaandu, e ɗemngal kaaleteengal ngal walla e goɗngal.
Fiyde	Lappude, honngude Fiyde buubaa, honngude horde Addude geɗal mum e ko renndo eɓɓi, tonngi.
Fettude	Fiyrude koynal
Jaggude	Tamde. Ndah, jaggu ɗoo!
Teɓɓaade	Werlaade ina jagga, ina werloo ina jagga
Heɓɓaade	Jaggude ko werlaa ɗo ɗum weeyata ɗoo
Werlaade	Ƴeeraade seerta e ko joginoo e junngo mum ngam yettinde ɗum ɗo junngo ɓolo ɓollollo waawaa yettaade.
Tamde	Artirde peɗeeli e dow newre haa cegeneeji ɓittoo heen. Goɓɓondirooɓe ( waɗooɓe bokse) tamat goɓɓe mbele piggal ngal ɓura muusde. Ñaamiroowo juungo heewi ko tamde lonngere
Wertude	Lartude, Wertude junngo: weeɗde junngo ina ñaagoo Wertude leeso: lartude leeso mbele yimɓe njooɗoo heen
Taggude	Renndinde ko wertinoo. Taggude leeso: tallude leeso e dow mum mbele ittude ɗum ɗoon Limtude maayɓe e suniiɓe heen: Rajo Muritani ko Aamadu Tijjaani Baal taggatnoo hade hare nde waɗde e leydi ndi.
Joƴƴinde	Waɗde huunde yo jooɗo. Fawde huunde e leydi, ɗum yeeda.
Ɓaarde	Ƴettude huunde ɓagga ɗum e ko wayi no ɓalal ni, ceɓal les ngal lusindoo ngam waasa yande. Ɓaggude seel Ɓaggude Gasnude golle mum. Yeru: ɓaarde jaŋde
Hikkude	Takkude no moƴƴi. Yeru: Artir damal ngal haa hikkoo. Ɓaggude huunde haa takkoo tigi rigi e ɗo ɓaggaa ɗo.
Ɗakkude	Ƴettude geɗe ɗiɗi renndinira ɗumen wertooji mumen haa ɗi ngonta geɗel gootel. Yeru: Ɗakku natal ngal e ɓalal ngal!, hade maggal saamde.
Limre	Wowlaandu huwtorteendu ngam anndude ɗo eɓɓoore tolnii. Yeru: 25, ko ko limraa gootel gootel haa timmi 25.	Limre Nde	Lime Ɗe	Lime Ɗe
Nande	Tinde hito. Tinde hito faama ko tini ko.
Haalde	Yaltinde hito waɗngo konnguɗi degiiɗi, paamniiɗi e hunuko mum.
Haala	Konnguɗi jaltuɗi e hunuko. Ko neɗɗo walla seko kaalata.	Haala Ka	Haalaluuji Ɗi	Haalaluuji Ɗi
Konngol	Haala ndegiika faamniika	Konngol Ngol	Konnguli Ɗi	Konnguli Ɗi
Baɗo	Neɗɗo, kullel walla huunde waɗnde ko waɗaa, waɗano walla ko fayi waɗeede ko.	Baɗo O	Waɗɓe Ɓe	Waɗɓe Ɓe
Baɗal	Gollal. Gollal kollowal ko woni e waɗeede, ko waɗaa walla ko fayi waɗeede. Konngol ngol alaa baɗal heewaani faamnaade.	Baɗal Ngal	Baɗe Ɗe	Baɗe Ɗe
Timmoode	Wowlaandu walla denatal gowlaali timminoowal konngol. Baɗo + baɗal + timmoode. Yeru: Mi yahii Nakaaru. Ndakaaru timmini konngol ngol.	Timmoode Nde	Timmooɗe Ɗe	Timmooɗe Ɗe
Toɓɓugol	Maande baɗateeɗe nder e ɓaawo kongol ngam anndude no ngol janngirtee haa faamnoo.	Toɓɓugol Ngol	Toɓɓuli Ɗi	Toɓɓuli Ɗi
Poofirgal	Maandel toɓɓugel kollowel taroowo so yettiima ɗoon, daroto seeɗa, waasa joofde.	Poofirgal Ngal	Poofirɗe Ɗe	Poofirɗe Ɗe
Fiicaade	Ɓooltude gawƴal, ɓooltira ɗum hunuko mum. Ŋappude bannge e hoore nde, seelta gila dow haa les. So joomum welaama rewra noon haa wulnde nde fof ɓooltoo heddoo kaaɗdi ndi ɓoldi.
Ŋappude	Ŋatde huunde ngam ñaamde ɗum
Ŋatde	Artirde ñiiƴe mum e huunde ngam gaañde walla taƴde
Moɗde	Yawtinde huunde goddol mum feewde nder reedu.
Dolde	Reesde, ñaamde, jooɗoo haa ɓanndu firlita ko joomum ñaamnoo ko, haa alaa ko heddii so wonaa heyɗude.
Ɗomɗude	Yiɗde yarde
Yarde	Moɗde gooɓe deggondirɗe
Soofde	Sirƴirde terɗe mum jahrirɗe ladde ndeelam ɗam ɓanndu natti hatojinde.
Huwde	Yaltinde e ɓanndu mum kuudi
Laaɓde	Ŋakkude tuundi. Yiɗde anndude ko yahetee, hay so tawii wonaani haaju joomum.
Sooɗaade	Lawƴude juuɗe mum
Semmbaade	Lawƴude koyɗe mum
Sulmaade	Lawƴude yeeso mum
Juwde	Yahde nder ndiyam tawa mutaani
Lofaade	Yahde e nder ɓakkere, jiiɓaade heen sahaa haa roŋka yaltude
Fuybaade	Fijde nder ndiyam
Oorel	Fijirde lummbogol. Sukaaɓe ndenta, mo woni kala adda leggel, gooto werloo ɗum wona e yahdude e waraango, ɓe lummboo gooto kala artira leggal mum
Naange	Naange Naange ko koodal moolanaangal, hakkundewal e nder yuɓɓo tagopeeje ngo wonu-ɗen ngon e muuɗum, inneteengo kadi yuɓɓo naangeyankeewo maa sato naangeyankeewo. E finaa-tawaaji men kañum e haala men, en wiʼay naange fuɗay bimmbi (puɗal naange) yiiloo haa kiikiiɗe si muta (mutal naange) kono tippude e gannde kese ɗen, naange sottataa hay nii e ɗaa, ko tagopeeje ɗen, e maanaa leydi men ndin, woni e sottude tawa enen hiɗen sikka ko naage ngen. Jooni ko honɗum senndindiri hoodere e tagofeere? Hoodere ko ɓanndu asamaan-yankeeru wulndu jaw, ko kañum rokkata hoore mum ndaygu (lumière) e nguleeki. Tagofeere noon ko ɓanndu asamamaan-yankeeru ɓuuɓndu, niɓɓiɗndu, nokkooru ndaygu mum e hoodere ɓurnde ɓallaade ɗum. Jooni ndutto-ɗen to naange nge, wolla hoodere men ñalawma nde. Naange nge, ina woɗɗi leydi men ndi fotde teemdere e capanɗe joyi milyoŋ km (150 0000 km), palal mbeɗu magge ko 1392000 km. E nge doga taaraade jiriyiringal ngal (la galaxie) 72000 km/h (waktu gooto) so en mbaɗtii ɗum e ɗemngal farayse, mbiyen : le soleil tourne autour du centre galactique à la vitesse de 72000 km/h. Nguleeki magge to hakkunde mbuuɗu ngu ko : 15100000 °C (degré). Nguleeki to ceɓe magge ko: 5500 °C (degere). Geɗe shimiyankooje (chimique) gonɗe he naange ko: idraari, oksaari, heliyum e kemmbuuri (carbone). Naange nge; tagopeeje jeetayti (8) ina njiiloo taaraade ɗum, lewru ina yiiloo taaraade leydi, leydi ina yiiloo taaraade naange, naange ina yiiloo taaraade jiriyiringal, jiriyiriiɗe (galaxie) ina keewi; jiriyiringal fof ina moofti maa won hedde 300 milyaar hoodere, kala heen hoodere ko naange; hono no naange men nge nih. Ndeke en nganndii leydi men ndi wonani he winndere he so wonaa toɓɓel ndiyam e nder maayo geeƴ. Ummaade e tufnde wikipedia	Naange Nge	Naangeeji Ɗi	Naangeeji Ɗi
Arde	Yettaade, tawde e nokku. Yeru: Mi ummiima Charleroi, mi ariiɗoo e Burusel
Aafde	Mooftude e nder nokku mo huunde tiɗɗii e nder mum, mutna ɗum toon. Ñookde, lommbude.
Aaɓde	Maleede wune. Heɓde ko yiilotoo tawa tampaani heen.
Abbaade	Rewde, yahde tiindoo to gardiiɗo hucci too.
Ɗaalde	Ɓuutannde e dow ɓanndu. Ñaalde. Ñawannde ɓuutnde	Ɗaalde Nde	Ɗaale Ɗe	Ɗaale Ɗe
Ɗaayde	Wayde no kaangaaɗo ni, ta wa,fiyataa, gaañataa, jaggirooɓe ɗaayaani ɓee njalkintoo ɗum.
Eño	Werto udditaango, haa waya ko no ko ko hippitaa ɗacciraa noon uddaaka. Soppannde njinndaangu e leydi ngam weeɓnande luwoowo.	Eño Ngo	Eñi Ɗi	Eñi Ɗi
Faandu	Huunde wuttiinde, wutte ina waɗa faandu, henndu nder ndiyam waɗata ko faandu faya dow ngam suppitaade. So luwoowo ñiɓii luwgal mum e eño, ittii, ɗaccata ɗoon ko faandu.	Faandu Ndu	Paali Ɗi	Paali Ɗi
Wasaango	Puɗgol ko aawaa haa yalti faandu	Wasaango Ngo	Basaale Ɗe	Basaale Ɗe
Nawde	Ƴettude yahda heen.
Addude	Arde kañum e ko jogii ko
Jaabaade	Nootaade, ruttude konngol nde naamnde ɗaa.
Nootaade	Jaabaade ɗo noddaa. Holirde a nanii ko noddeɗaa ko haala ka kaal-ɗaa ka
Deƴƴude	Nattude haalde. Muumɗinde hoore mum. Waasde yaltinde hay hito wooto
Weɗaade	Yahdude e henndu
Finde	Nattude ɗaanaade
Weetde	Wonde subaka
Nanngude	Teeɓtaade, jaggude, tamde huunde waasa ɓoccitaae
Woppude	Nattude nanngude.
Teeɓtaade	Nanngude haa tiiɗa saloo woppude
Ɗaccude	Woppude Nattude nanngude Nattude waɗde ko woownoo waɗde
Tamde	Waɗde huunde e junngo mum artira heen peɗeeli mum, ɓitta. Yeru: Neɗɗo so ina ñaamra junngo tamat, lonngere ko ma tamee nde waɗee e hunuko
Ŋeefde	Hooltoraade ñiiƴe
Ŋeefde	Hooltoraade ñiiƴe
Fijde	Gollaade ko ngartam alaa so wonaa yo fittaandu welto.
Lowwol	Rogere adannde ataaye	Lowwol O	Lowwoluuji Ɗi	Lowwoluuji Ɗi
Saani	Rogere ɗimmere ataaye	Saani O	Saaniiji Ɗi	Saaniiji Ɗi
HO
Aaƴaade	Aaƴaade: ko neɗɗo calaniiɗo jiɗnaaɓe mum,mo jaɓataa jamirooje mawɓe mum,
Ɓilde	Loggude Mbiruuji ina ɓilondira, ɓilondira koyɗe. So neɗɗo roŋkii yaltude e nokku, ina wiyee ko ko ɓilii toon
Moosde	Jalde tawa seerndaani toni mum. Mo weltii kala, so jalaaani haa hekkitii ne ina heewi moosde kam.
Afo	Afo: ko neɗɗo, woni ɓiɗɗo mo jiɗnaaɓe mum ngadii dañde, ( dikkaade)	Afo o	Afɓe ɓee	Afɓe ɓee
Mahde	Ƴettude keccum ( ko wayi no ɓakke) , fonnda ɗu, fawondira ɗum, haa mbele daroo, tiiɗa, waasa yande, so yoorii. Huɓeere ina mahee, mahiree ɓakke walla simoŋ.
Mettude	Waasde welde. Aan koy aɗa metti koy hannde, kala ko haalaa wonta bone! Mbele ko nano pinir-ɗaa? Wuro mon ɓuri wuro amen mettude, hay tus alaa wuro mon, wonaa jeere, wonaa suudu safrirdu, on ndemataa... Kooli ko ndii ñiiri metti, alaa suukara, alaa lamɗam.
Mettaade	Ɓaatde ɗemngal mum e huunde mbele anndude mbeleendi walla metteendi mum ɗo tolnii. Laaƴaade
Ahde	Yaltinirde henndu goddol ummoraade e kuuse mum.
Aamde	Ŋakkude softeende.
Aamtude	Luuɓde
Eeltude	Nehde daabaa haa jaɓa mbaɗɗu. Elltude mbabba, puccu... : nehde ɗum haa rewa joomum.
Haƴƴude	Roŋkude ɓenndude
Yettaade	Arde e nokku.
Noddude	Eewnaede, Eeraade. Haalde innde neɗɗo walla kulle, walla geɗel gonngel mbele ngel waɗta hakkille e kaalɗo oo. Yero nooto yummaa nana noddu maa
Hirtaade	Ñaamde ñiiri nde naange muti, yimɓe ina payi e lelaade haa weeta
Neene	Yummaa. Debbo jibinɗo ma oo noddirtee noon. Ombo jogii inde kono noddirtaa mo ko neene.	Neene O	Neene en Ɓe	Neene en Ɓe
Jaɓde	Yahdinde miijo mum e ko haalaa ko. Wiyde eey. Yeru: Batu men ngu dey, miin ko toɓɓere adannde nde njaɓ-mi, ko heddii ko, mi saliima
Salaade	Waasde jaɓde. Ŋakkude yahdude e ko haalaa ko.
Wuɗde	Mooƴirde nder haa wonta conndi, so dillii tan fusa
Wujaade	Moomaade. Naalde e ɓanndu mum nebam.
Saggude	Loggaade, yowaade roŋka saamde, guusde ronŋka ɓennude, faleede. Roŋkude ɓennude
Helde	Feccude ko tiiɗnoo haa wonta ngeɗon keewkon
Baktude	Wonde e heewde, Ƴerde Yeru: so ilam ina ara, maayo baktat
Ƴerde	Wonde e heewde Baktude wonande maayo So neɗɗo ina woni e sekde, ina wiyee nana ƴera
Aaynaade	Aaynaade : ko weddaade : haayre walla sawru walla konngol ,
Ƴeeɓaade	Ƴeeɓaade: ko gujjo rewɓe ƴeeɓ;otooɗo, gorko tawa dewbo ina ɗaanii yiɗa leldaade e mum.
Ɗo	Maandel nokku ɓadiiɗo, Taariindi ɓadiindi,
Ɗoon	Taariindi ma,ndi woɗɗaani mi, aan mo kaaldat-mi oo, Ɗo ngon-ɗaa ɗo,
Too	Nokku ɓurɗo taariindi ɓadiindi woɗɗude. Wonaa ɗoo fof, ko too.
Safrude	Waɗde haa ñawu egga cellal lomtoo
Soccude	Lawƴirde ko ñaaɗi, heefa tuundi..
Memtinaari	Ko kala ko yiyotoo, memotoo walla tinotoo	Memtinaari Ndi	Memtinaa Ɗi	Memtinaa Ɗi
Ooñde	Hofde. Waasde fortude
Muunndaade	Jippin'de lefol sudda hunnduko e hinere
Asde	Waɗde wiiduru Asde woyndu: afftaade leydi , haa luugiɗa tawa faandaare nde ko heɓde ndiyam.
Riddude	Terde, Rewde e huunde (ina doga) ngam heɓtaade ɗum
Riiwde	Duñde huunde yoo woɗɗito Riwde bonnooɓe, riwde mbeewa naatba nder faawru,
Waktu	Tuma pillotooɗo laabi 24, ñalawma haa banndum arta. Nii jooni haa nii janngo ko waktuuji 24. Waktu ina waɗi hojomaaji 60, leƴƴanɗe 3600. Neɗɗo mo heñaaki daagaaki, ina waawi yaɓɓude heen taaɓe 4500. To diwaan Fuuta Tooro too, hakkunde futuro e geeƴe abbotoo ko e waktu gooto.	Waktu O	Waktuuji Ɗi	Waktuuji Ɗi
Hojom	Tuma pillotooɗo laabi 60 nder waktu. Tuma gabbotooɗo e darnde tummunde e njuulu. Ina abboo e taaɓanɗe 80, heñaaka, daagaaka.	Hojom O	Hojomaaji Ɗi	Hojomaaji Ɗi
Hojom	Tuma pillotooɗo laabi 60 nder waktu. Tuma gabbotooɗo e darnde tummunde e njuulu. Ina abboo e taaɓanɗe 80, heñaaka, daagaaka.	Hojom O	Hojomaaji Ɗi	Hojomaaji Ɗi
Leƴƴannde	Tuma pillotooɗo laabi 60 hojom kala, 3600 nder wakhu kala. Ina abbo e tuma gonɗo fuɗɗaade e gasnude wiyde ''Fuuta jaloŋ na weli''	Leƴƴannde Nde	Leƴƴanɗe Ɗe	Leƴƴanɗe Ɗe
Laaknude	Yiylaade ko majji, ko hatojinaa.
Sellude	Waasde ñawde. Haarde cellal: waasde wondude e hay ñaw ngootu. Sellude kes: sellude no feewi.
Luuma	Jeere. Nokku ɗo suoodooɓe e yeeyooɓe ndentata ina ngostondira jawdi e kaake.	Luuma O	Luumaaji Ɗi	Luumaaji Ɗi
Heeraade	Heedde bannge. Wonde bannge wondaani e hay gooto.
Tolno	Nokku ɗo yahretee ɗoo. Won nokkuuji ndiwaama, keddiɗi ɗii njettaaka taw. Ɓiyam ina yahra e tolno 3 hannde, so o diwii ɗoon tan ko ma o janngoya wuro wonngo.	Tolno O	Tolnooji Ɗi	Tolnooji Ɗi
Hoɓaade	Ittirde peɗeeli mum gabbe gonɗe e wutaandu. Hoɓaade makka, seerndude gabbe makka e hormere nde, ittira peɗeeli mum, gorol e gorol.
Deedaaɗo	Ɓiɗɗo mo jibinaaka e dewgal kumangal e diine lislaam.	Deedaaɗo O	Reedaaɓe Ɓe	Reedaaɓe Ɓe
Feraade	Fettude koyɗe neɗɗo jahatnooɗo, walla dogatnooɗo, ngam yandinde ɗum.
Peral	Gollal periiɗo. Werlaa yande ɗum e yimɓe, gaaña ɗumen walla wara ɗumen, ko peral. Buɓɓondiral, galñondiral, pelmondiral	Peral Ngal	Pere Ɗe	Pere Ɗe
Darto-ɓeram	Dartogol ɓernde haa joomum faɗɗoo. So yaawaaka e joomum tan saŋkoto. Nde ɓernde dartii fof, juutataa joomum waynoo. Ko ɗum heɓtotoo yimɓe jooni ina heewi.	Darto-ɓeram Ngo	Darte-ɓeram Ɗe	Darte-ɓeram Ɗe
Ferde	Eggude Umaade nokku mo hoɗ-noo, hoɗoya bnokku goɗɗo. Ɗannaade juutngal
Dalƴude	Nokku baɗɗo ndeelam, billude ɗum haa ɗesa rufde.
Rufde	Samminde ndeelam, walla geɗe keltaaɗe haa mbayi no ceŋle, walla no conndi nii.
Deelde	Rufde ndeelam tawa filtinaani.
A	Lomto baɗo, neɗɗo kaaldeteeɗo o.	A	On	On
Yaafaade	Saamdinde hakke mum
Yarlaade	Jaɓirde ɓernde mum
Yande	Saamde, Ummaade dow hucca to ɓuri lesɗude e waawnere Yeru: Ɓalal ngal yanii. So cippirteeɗo liɓaama, wiyetee ko yanii
Ɓaarde	Janngude Ŋuraana e ko yahdata e mum haa seedanee waawii (tuugnaade e Goomu Fulo e wiɗto)
Rugga	Mawɗo aynaaɓe. Kala ko aynaaɓe cokli e laamɗo, ko ruggaajo ɓe nelata Kala ko laamiiɗo sokli e aynaaɓe ko Ruggaajo nelata	Ruggaajo O	Ruggaaɓɓe Ɓe	Ruggaaɓɓe Ɓe
Ngeɗu	Feccere, Bannge e huunde nde njey-ɗaa woni geɗal maa	Ngeɗu Ngu
Wuurde	Wondude e fiɗtaandu mum. Waasde maayde. Kulle ladde, kulle wuro, puɗi, ɓinɗe,... ɗum fof ina wuura. Kala.ko wuuri noon, maa meeɗ nde maayi
Waylude	Hokkude mbaydi ngonndi. Yeru: '' Jaɓɓal ƴettu-ɗaa jooni ngal, waylu ɗum, so aɗa yiɗi ko moƴƴi maa.'' => Ƴettu jaɓɓal gonngal!
Feecde	Taƴirde njuuteendi
Dottude	Taƴirde njaajeendi
Kurum	Annde teeŋtinirde ko ɓalwi.
Coy	Annde teeŋtinirde ko wojji
Buy	Annde teeŋtinirde ko oolɗi
Tal	Annde teeŋtinirde ko ranwi
focco	Focco: ko goppe ndiwri (kuudi ndiwri)	Focco ngo	pocce ɗe	pocce ɗe
Corol	Diidol maantangol peccungol mbeɗu e hakkunde	Corol Ngol	Cori Ɗi	Cori Ɗi
Ngeraagu	Faayre Kumpa mbele ko waɗaa koo, ina moƴƴi walla moƴƴaani, mbele maa bonnu walla alaa.	Ngeraagu Ngu
Winndude	Diidde e ɗerewol walla e nokku goɗɗo, ko neɗɗo goɗɗo waawi janngude, waawi firde