Daande Baɗowal
Firo
Gollal joofirngal "ude" walla "de" tan ɓolo
Aafde :
Mooftude e nder nokku mo huunde tiɗɗii e nder mum, mutna ɗum toon.
Ñookde, lommbude.
Français: Insérer
Ŋakkude softeende.
Luuɓde
Aawde :
Ubbude abbere mbele ina fuɗa.
Français: Semer
Anglais: To plant
Maleede wune. Heɓde ko yiilotoo tawa tampaani heen.
Français: Avoir de la chance
Woppude
Nattude jaggude
Français: Laisser
Addude :
Arde kañum e ko jogii ko
Français: Apporter
Ahde :
Yaltinirde henndu goddol ummoraade e kuuse mum.
Amde :
Diwde diwe jahduɗe, jooɗɗe, jahduɗe e hito. Wanngo, jiilal, duƴƴe fof ko ngamri.
Toɓde haa heewa. Amo ko toɓo heewngo sahaa ndunngu.
Falaade, heedde huunde e goɗɗum
Waasde yiɗde, salaade
Jogaade humpito. Humpitaade
Arde :
Yettaade, tawde e nokku. Yeru: Mi ummiima Charleroi, mi ariiɗoo e Burusel
Waɗde wiiduru
Asde woyndu: afftaade leydi , haa luugiɗa tawa faandaare nde ko heɓde ndiyam.
Yiilaade jaggude ko woni nder ndiyam
Reende.
Reende ndammiri. Dewoowo e ndammiri ina ñamminoya ɗum wiyetee ko gaynaako
Haalde ko gastaa tawa nii faamotaako no feewi
Ittude laron ngonkon e ɓanndu liingu.
Wuppude tekkon seeɗa
Français: Ecailler
Wonde e heewde,
Ƴerde
Yeru: so ilam ina ara, maayo baktat
Sanndolinde
Jayngol, jaggude ɗum haa ɗaminee so woppaama ne, ɗum ñifaani ɗum. Ɓoccitaade deenatnooɗo, ullo ladde ina doga wonande daabaa
Ñolde haa ɓurta
Waɗtude jiimaaɗo
Ummanaade laawol subaka law
Debbude :
Saamde nder ndiyam yahra noon haa yettoo leydi, deeƴira noon.
Renndinde ñamateeri waɗa e barme, fawa e jayngol haa ɓennda weeɓa ñaamde
Deƴƴude :
Nattude haalde.
Muumɗinde hoore mum. Waasde yaltinde hay hito wooto
Winndude binndol juutngol hay so tawii alaa ko ngol firi
Dogde :
Ñekkude ko yaawi. Yahde yaawndu tawa alaa fof nde koyɗe joomum ɗiɗi ɗee fof memdata leydi
Dolde :
Reesde, ñaamde, jooɗoo haa ɓanndu firlita ko joomum ñaamnoo ko, haa alaa ko heddii so wonaa heyɗude.
Français: Digérer
Waɗtude doole mum e huunde haa dirtina ɗun yo woɗɗito
Nawde
Français: Dompter
Suusde waɗde hay so waɗaani
Nattude muyninde
Eɓɓondirde :
Yerondirde geɗe mbele anndude no ɗe mbaydi.
Taƴirde laawol ko juuti, ko wayi no leggal
Dingiral hakkunde hoore ngal alaa sukundu
Wulde haa waɗta yaltinde paali, wondande ndeelam
Moƴƴitinde ko bonnoo. Renndinde kulle e laalaaɗe haa jibina ko nafata
Ferde :
Eggude
Umaade nokku mo hoɗ-noo, hoɗoya bnokku goɗɗo.
Ɗannaade juutngal
Yaltinde hito mawngoe tuma majannde yiitere. Hito fellaango fetel walla fusannde bommbo
Fettude :
Fiyrude koynal
Français: Tirer
Anglais: To shoot
Ñiɓde huunde
Fijde :
Gollaade ko ngartam alaa so wonaa yo fittaandu welto.
Finde :
Nattude ɗaanaade
Français: Se réveiller
Firde :
Waylaade haa faya e bonde wonande gawri.
Firde :
Haalde "maanaa" wowlaandu, e ɗemngal kaaleteengal ngal walla e goɗngal.
Fiyde :
Lappude, honngude Fiyde buubaa, honngude horde
Addude geɗal mum e ko renndo eɓɓi, tonngi.
WINNDANNDE FODDE E FOTDE Fod+de=Fodde Yeru: Mi fodii ko tiiɗi A fodii ko saɗi O fodii ko haawnii Min podii gollaade On podii ballal nguura En podii janngude pulaar Ɓe podii ɓamtaare ngenndi Ňalnde Naasaande 10.11.2022 Kuɗol Katante Leňol KAN
Fot+de = Fotde Yeru: Mi fotii hootde wuro am en A fotii waɗde galle O fotii defde bottaari Min potii mahde duɗal On potii asde woyndu En potii haɓaade majjere Ɓe potii reen'de neɗɗaagu Ňalnde Naasaande 10.11.2022 Kuɗol Katante Leňol KAN
Yandinirde doole
Fooɗde doole, ɗoon e ɗoon. Saƴƴude.
Timminde golle
Ɓosde daɓɓol tawi ko kulol tiisngol, daɓɓol, bettungol waɗi ɗum
Waɗde, liggaade, feewnude
Haalde :
Yaltinde hito waɗngo konnguɗi degiiɗi, paamniiɗi e hunuko mum.
Salaade goonga goodɗo
Hamde :
Yaltinde ndiyam e ko leppi
Hayde :
Huymbude
Kala ko ɓuri hoyde e ndiyam, so waɗaama e majjam, hayat.
Etaade foolde. Yiilaade liɓde (woni gollal, woni neɗɗo)
Falaade, salaade yo huunde wood, salaade yo huunse ar
Taƴirde wafdu
Jaɓde ko weeɗetee ko.
Jaɓɓaade ko neldaa ko.
Hikkude :
Takkude no moƴƴi. Yeru: Artir damal ngal haa hikkoo.
Ɓaggude huunde haa takkoo tigi rigi e ɗo ɓaggaa ɗo.
Ummanaade laawol kikiiɗe
Hiwde :
Riwde colli, mbele haɗde ɗumen ñaayde ngesa
Ooñde juutngol haa coɓɓuli ɗiɗi ɓallondira walla memondira
Ittude jey mum, totta goɗɗo yo jey
Ŋakkeede comci
Waasde teddude
Heɓde gacce
Ñiiɓde e nokku, wuura ɗoon, yuɓɓina ɗoon nguurndam mum
Wazde no ndamndi wazata so tuuyaama wondude e mbeewa.
Waasde suusde. Reenaade hade barmude walla maayde
Huwde :
Yaltinde e ɓanndu mum kuudi
Huymbude :
Hayde
Roŋkude mutde, ɗo waraango hucci fof nawora
Noddude mette, duwaade bone
Naatnude ndiyam ngummiɗam maayo, wonande gese
Hokkude walla wowlude innde
Tallude e punndi
Sortaade e. Ummaade e. Yaltude e.
Jaawde :
Dogde doole wonande kulle, koyɗe ɗiɗi yeeso ɗee ndiwa taaɓodoo, koyɗe ɗiɗi caggal ngarda njaɓɓida ɗo ɗe yeeso ɗee njaɓɓunoo ɗoo, ɗe yeeso ɗee ndiwda kadi,...
Jaggude :
Tamde. Ndah, jaggu ɗoo!
Seekde ɓanndu ngam yaltinde ƴiiƴam maayɗam
Wiyde eey.
Yeru: Batu men ngu dey, miin ko toɓɓere adannde nde njaɓ-mi, ko heddii ko, mi saliima
Heeroraade huunde taw guli ngalaa
Yaltinde ɓiɗɗo e nder mum.
Jogaade ɓiɗɗo, walla ɓiɓɓe
Huccitde e huunde wonnde les. Huurirde ɓanndu mum
Artude kikiiɗe walla jamma
Ɗakkude geɗel e hono mum mbele ina ɓeydoo juutde
Naatde e nokku jaajɗo luggo
Français: Pousser quelque chose de coté
Yettaade wonande laana walla werlaa.
Ubbude
Joowde ko wayi no njaareendi ni.
Fawondire kaake
Joƴƴinde :
Waɗde huunde yo jooɗo.
Fawde huunde e leydi, ɗum yeeda.
Huccitde e joom mum, daroo deeƴa walla wona jaggude e koppi, ƴukkoo waɗa tiinde e leydi walla ko nanndi e ɗum, ina tara aayeeji, ina ñaagoo
Français: Prier
Anglais: To pray
Yuppude ndeelam ummoraade ɗo toowi seeɗa
Juwde :
Yahde nder ndiyam tawa mutaani
Français: Patauger
Tirde dimngal rewna ɓoggol tirdungol les laaci, dow kuuwtol daabaa dimnduɗo o mbele dimngal ngal waasa saamde
Laaɓde :
Ŋakkude tuundi.
Yiɗde anndude ko yahetee, hay so tawii wonaani haaju joomum.
Ladde :
Yahrude juuɗe e koyɗe fof, hono no kulle nii.
Hade suka waɗtude yahde, ina heewi ladde taw.
Lappude :
Fiyde cabbi. Sariyya ina yamira yo neɗɗo lappe so waɗii ko feewaani. So gari soñaama, heewi ko lappeede mbele seerndude gabbe ɗee e cammeeje ɗe
Weeñde
Laƴde :
Yahde tawa koyngal mum gootal yaɓɓataa haa sella.
Ŋakkude fenndaade wonande kosam kaaɗam
Fuɗɗaade fenndaade tawi gaynaani fenndaade, wonande kosam
Fuɗɗaade fenndaade tawi gaynaani fenndaade, wonande kosam
Fuɗɗaade fenndaade tawi gaynaani fenndaade, wonande kosam
Fawondirde haa fota, waɗa saamuuji
Yowde, fawde dow ɗacca heen bannge ina weela
Wertude ko hecciɗi, yiiloo yo yoor
Ɓetirde gootel gootel
Seŋde, sinndude
Lommbude :
Jolnude hakkunde geɗe ɗiɗi.
A yiyii ɓeya ɗiɗo dariiɓe, yah lommbo hakkunde maɓɓe!
Tampude haa ɓurta
Mutnude ina suppitina haa mo ɗum waɗaa e dow mum o ɗesa yoolaade
Baartude
Waasde uurde
Waɗde gasgel waɗira kuwtorgal bayngal no unugal nii kono taw heen bannge ina seeɓi. So jabbere waalo yontii, ko dewɗo e jabboowo o gollotoo ɗum, gaawoowo rewa caggal mum.
Mahde :
Ƴettude keccum ( ko wayi no ɓakke) , fonnda ɗu, fawondira ɗum, haa mbele daroo, tiiɗa, waasa yande, so yoorii.
Huɓeere ina mahee, mahiree ɓakke walla simoŋ.
Français: Bâtir
Tinirde junngo
Aan koy aɗa metti koy hannde, kala ko haalaa wonta bone! Mbele ko nano pinir-ɗaa?
Wuro mon ɓuri wuro amen mettude, hay tus alaa wuro mon, wonaa jeere, wonaa suudu safrirdu, on ndemataa...
Kooli ko ndii ñiiri metti, alaa suukara, alaa lamɗam.
Tunwude. Takkude ko wayi no ɓakkere ni. Waasde selbude.
Mooftude tawi ina wondi e suuɗde
Sañde saayaande.
Waɗtude saayaande jubbi
Moosde :
Jalde tawa seerndaani toni mum.
Mo weltii kala, so jalaaani haa hekkitii ne ina heewi moosde kam.
Français: Sourire
Moɗde :
Yawtinde huunde goddol mum feewde nder reedu.
Mutde :
Naatde nder ndiyam haa natta yiyeede
Naatnude e nder reedu mum ko ina ittana ɗum heege
Sinkude, yooɗnude
Ɓennude nder
Seerndude goonga e fenaande tuugnaade e laawol keptinangol
Birgude e ngesa njananba.
Mettude ngonka tawa yaawde yiɗde haɓeede waɗi ɗum
(Mballee en)
Jogaanaade ngartam
Haaweede
Fawondirde kooce
Ñallude :
Wonde e nokku heddoo ɗoon subaka oo haa gasa.
Luɓde ceede
Nande :
Tinde hito.
Tinde hito faama ko tini ko.
Gaynude woodde. Maayde
Nawde :
Ƴettude yahda heen.
Fuɗɗaade tawa ñalawma woɗɗoyii
Hollude yiɗaa huunde haa jaggira ɗum no ko luuɓi haa ɓurti ni.
Ñekkude :
Dogde seese. Fettoyooɓe fukubal ina keewi adoraade ñekkude
Tiimtaade ina firlitoo ngonka, golle
Nokkude ndeelam
Wuddude. Ŋakkude heelɗude.
Nattude lewñude
Duumaade e nokku
Ɓoƴƴude naafɗe mbele joomum ina jala. Waɗde ko ina huccina neɗɗo e golle mum.
Bonnitde
Feŋde, Ñoƴƴude bannge ceeɓɗo o haa muta nder ɗo yiɗa
Tiggude tawa wondaani e yuɓɓo
Noddude :
Eewnaede, Eeraade.
Haalde innde neɗɗo walla kulle, walla geɗel gonngel mbele ngel waɗta hakkille e kaalɗo oo.
Yero nooto yummaa nana noddu maa
(Mballee en)
Haalde e neɗɗo ko feewaani tawi tawaaka
Fenndaade, firde haa waɗta luuɓde
Waɗde kofi wonande tekkere
Ñootde :
Renndinde tekke soora gaarawol baŋ yoo baŋ mbele waɗtude ɗum tekkere wootere
Hofde ɓamta koyngal tuuba mum, junngo mum, ... ɓoornbateeri mum, hade tekke ɗe kaɗde ɗum gollaade.
Wonde dokkoowo seeɗa, wonde mo waawaa rokkude ko heewi
Hoftude ko waɗnoo kofi keewɗi
Duñde duumoo e duñde nde tawa ko duñetee koo won ko haɗi ɗum ɓosde faya to duñetee to.
Asde mbele ittude nder leydi kaaƴe baɗɗe ko naftortee, ko wayi no kaŋŋe, kaalis, jamɗe, ekn..
So coggal ndammiri ardiima gaynaako beetewe ɓe tiindiima ladde ngam yiiloyaade ko ñaami, wiyetee ko ndammiri ndi ooroyii.
Heedde hakkunde mum e ko reentotoo ko
Tuufaade kulle mbele ɗumen ñaamde
Reegde :
Dirtude tawa koyɗe mum ceeraani e leydi
Reende boobo hade gaañde hoore mum.
Arabe: رصد
Français: Garder
Remde :
Hiifde ngesa ngam ɗooforde kuɗooli ɗi ngaawaaka ɗi.
Français: Cultiver
Gooto waasde jeyde, jeyde e kuuɓal.
Wolof: Bokk
Français: Avoir en commun
Arde caggal gardiiɗo
Rewde e huunde (ina doga) ngam heɓtaade ɗum
Riwde bonnooɓe, riwde mbeewa naatba nder faawru,
Yaltinirde kuwtol henndu; henndu ina heewi luuɓde
Rimndude :
Fawde donngal e keeci daabaa. So huɗo hesaama heetwi ko tireede hade rimndeede e keeci mbabba ngam nawtude wuro.
Weeɗde yo beeɗeteeɗo waɗtu jey mum
Roondde :
Ƴettude huunde fawa e dow hoore neɗɗo.
Wallude neɗɗo fawde huunde e dow hoore mum.
Ƴoogɓe walla teenɓe ina keewi roondondirde lehe walla bahe.
Yuppude ndefu e lahal
Heddaade e nokku, ndunngu ngu fof
Roŋkude ɓennude
Seerndude gabbe e sammeere mumen
Seelde juutngol, waɗta ɗum geɗe ɗiɗi juutɗe kono cewɗe
Mettinde, waasde weltaade
Woppude laawol
Haarde cellal: waasde wondude e hay ñaw ngootu.
Sellude kes: sellude no feewi.
Loggude haa ko loggi ko nawora ko loggaa ko,
Fenndude
Juurtude ndeelam
Yuppirde ndeelam seese
Feecde, siirtude, waɗtude ceelti ceelti
Seŋde huunde e goɗɗum
Renndinde ndammiri riwa ɗum
Seknoraade.
Seerndude gawri e butaali
Seŋtude ko ñiɓinoo, ina darii haa tiiɗi
Soñde :
Ittude ko aawanoo so ɓenndii. Soñde maaro, soñde makka, soñde ndeemiri,.....
Tottude ceede lomtina ɗoon kaake
Soofde :
Sirƴirde terɗe mum jahrirɗe ladde ndeelam ɗam ɓanndu natti hatojinde.
Fiyde ko waawi lomtaade jammbere e dow ko waawi lomtaade leggal.
Rewde les palal
Sottude :
Waɗde gawri e wowru, waɗa heen nbdiyam, una haa saaño koo yalta.
Wolof: sokkh
Sukkude :
Waasde serwude, Heewde no feewi tawa yaajiraaka
Hollitde doole mum, so ina hucci e sippiro
Hollitde doole mum, so ina hucci e sippiro
Huccande ko tiiɗi
Deeɓtude.
Tiiɗndi, wontude ɗum ko saayi
Ɓoodde, haa kala ko yowitii heen, reegat
Huwtoraade ñeeñal feewna huunde tiiɗnde
Yeru: Feenude jawo = ...... jawo
Taggude :
Renndinde ko wertinoo.
Taggude leeso: tallude leeso e dow mum mbele ittude ɗum ɗoon
Limtude maayɓe e suniiɓe heen: Rajo Muritani ko Aamadu Tijjaani Baal taggatnoo hade hare nde waɗde e leydi ndi.
Sinndude, loggude, Memnude geɗe haa ɗe cinndondira
Tamde :
Artirde peɗeeli e dow newre haa cegeneeji ɓittoo heen.
Goɓɓondirooɓe ( waɗooɓe bokse) tamat goɓɓe mbele piggal ngal ɓura muusde.
Ñaamiroowo juungo heewi ko tamde lonngere
Tamde :
Waɗde huunde e junngo mum artira heen peɗeeli mum, ɓitta.
Yeru: Neɗɗo so ina ñaamra junngo tamat, lonngere ko ma tamee nde waɗee e hunuko
Waɗtude geɗe ɗiɗi ko wonnoo geɗel gootel baggel walla jaafngel
Taƴtude :
Ummaade fonngo faya fonngo woɗngo, ina wona laawol, maayo, dingiral.
Mettude umminde sabu diiñaade. Wayde no ko ko ɗakkii e leydi ni
Heɓirde doole ko goɗɗo joginoo
Heewde ɓanndu tawi ina tiiɗi
