Daande baɗotoongal
Firo
Gollal joofirngal "aade"
Aaynaade : ko weddaade : haayre walla sawru walla konngol ,
Salanaade jiɗnaaɓe mum,
Waase jaɓde jamirooje mawɓe mum,
Aaƴtaade :
Artirde ko moɗnoo e hunuko mum, wona e ƴakkude
Français: Ruminer
Abbaade :
Rewde, yahde tiindoo to gardiiɗo hucci too.
Weñaade
Etaade jaggude, fawde junngo mum e ko woɗɗi ɗum seeɗa
Yiɗde anndude ko uurata walla luuɓata ko.
Daraade :
Fawtude ɓanndu mum fof e dow teppe mum, waasa ɓosde.
So huunde nattii ɓosde ina wiyee dariima.
Deŋkaade :
Ummaade ɗo toowi, fukko ɗo ɓuri ɗoon lesɗude.
So neɗɗo yanirii dote ardii diŋkidottel.
So neɗɗo wayii no pamɗitɗo ni, ina wiyee deŋkitiima.
Diccaade :
Soppinaade tawa jooɗtii tan ko peɗeeli koyɗe mum
Eeraade :
Wullude nodda goɗɗuɗo
Faarnaade :
Hollude ina yontaa walla ina yoodi. Hollikinaade.
Wolof: Bari tiiteur
Français: S'enorgueillir
Heedde e laawol haɗa ko aratnoo ko ɓennude
Feeraade :
Lummbaade tawa wayat no gudditoowo juuɗe mum gila yeeso haa caggal tawa rewni ɗum ko e banngeeji ɗii.
Ferlaade :
Jooɗaade e leydi, hofa koyɗe, koppi ngudditoo, korle naatnaatondira, teppere anere hucca bannge ñaamo, teppere ñaamere hucca bannge nano.
Ŋappude bannge e hoore nde, seelta gila dow haa les. So joomum welaama rewra noon haa wulnde nde fof ɓooltoo heddoo kaaɗdi ndi ɓoldi.
Firloyaade :
Taaroyaade, soofoyde
Wolof: Sawi
Ina wiyee laɓɓinaade so a huwtoriima ndiyam.
Ina wiyee moomtaade so a huwtoriima leggal walla haayre.
Suutde huunde ha weeya ngam fukkude e leydi walla wassa
Jubinde ko ɓuri tiggu gooto
Fuybaade :
Fijde nder ndiyam
Heɓɓaade :
Jaggude ko werlaa ɗo ɗum weeyata ɗoo
Waɗtude hakkille mum e hito mbele faamde ɗum
Hippaade :
Lelaade tawa bannge mum caggal o takkii e leydi
Hofaade :
Jooɗaade, korle keeda les, buhe paworoo heen bannge haa rotere wootere fawoo walla ɗesa fawwade e leydi
Hoɓaade :
Ittirde peɗeeli mum gabbe gonɗe e wutaandu.
Hoɓaade makka, seerndude gabbe makka e hormere nde, ittira peɗeeli mum, gorol e gorol.
Français: Faire une cloture
Yiilaade
Jaabaade :
Nootaade, ruttude konngol nde naamnde ɗaa.
So a jaɓaano, a waawnaama haa a jaɓii tigi rigi, a jebbiliima.
Jooɗaade :
Deeƴde e leydi, bannge e ɓanndu gonɗo dow nadorde o fawtoo e dow dote.
Jooɗaade e leeso.
Fooɗde jooɗorde jooɗoo heen. Suukaaɓe jaanngooɓe duɗal ɓee keewi jooɗaade ko e "baŋuuji".
Lelaade :
Deeƴde e nokku mo ɓurondiraani tooweendi tawa bannge e ɓanndu mum gila hoore haa koyɗe ina fawii e dow nokku hee.
Wonde e waɗde golle
Lofaade :
Yahde e nder ɓakkere, jiiɓaade heen sahaa haa roŋka yaltude
Lulaade :
Eggude wuro hoɗoya gese saanga liggey gese, ko wayi no jabbere, aawre walla coñal. So licgey oo gasii, joomum ɓitta kaakon mum kadi hoota wuro
Lummbaade :
Hayde tawa ko doole e ñeeñal joomum kaɗi ɗum yoolaade
Maapaade :
Jaggude liɗɗi tawa faddortoo liɗɗi ɗii ko koyɗe mum ɗe sari e pokopokolam ina ɓafa ina ƴeeŋta, dote joomum e caggal buhe e korle mum ina takki leydi. Nii liɗɗi garduɗi e ndiyam ɗii ina palaa baŋ yoo baŋnjaggee.
Laaƴaade
Murɓaade :
Yanirde yeeso, arda reedu
Neɗɗo e kullel fof ina murɓoo,
Fooɗde tan ina waɗta e jey mum ko gasata.
(Mballee en)
Naamndaade yo hokke.
Haalde konngol kollitowol joomum ina yiɗi anndude
Yuwaade mbele reentaade ñawu keptinaangu
Pinngaade ngam hebanaade ñawu heɓtinaangu cooynaangu
Ardinde juuɗe e koyɗe hucca doole e huunde, waya no kaɓeteeɗo ni
Suppitinde huunde e yeeso yimɓe tawa hay gooto faamaani hol to ɗum yalti
(Mballee en)
Heñaade
Nootaade :
Jaabaade ɗo noddaa. Holirde a nanii ko noddeɗaa ko haala ka kaal-ɗaa ka
Hollitde ina seki
Ñoyñaade :
Diccaade
Mooraade ɓurɗi weeɓde
(Mballee en)
Hocindaade kewkewe too e gaa tawa ina wondi e nguyka seeɗa.
Teende lekkon tokoson
Woytaade muuseeki gaañannde
Rewde laawol wonande peewnugol mum, ndefu mum, gollugol mum
Tellinde donngal mum.
Fawtude ko fawinoo e dow hoore mum
Français:
Sawndaade :
Heedde sara.
Ɓallaade
Semmbaade :
Lawƴude koyɗe mum
Sooɗaade :
Lawƴude juuɗe mum
Soppinaade :
Jooɗtaade e teppe mum tawa koppi ina kofii memaani leydi.
Sulmaade :
Lawƴude yeeso mum
Suppitaade :
Yaltinde hoore mum dow caggal nde joomum mutnoo.
Reegde tawa welaaka haa yana walla ɗesa yande
Tallaade :
Ɓosirde lelnde tawa ko banne yahri.
Bannge ñaamo, reedu, bannge nano, keeci walla bannge nano, keeci, Bannge ñaamo, reedu.
Teeɓtaade :
Nanngude haa tiiɗa saloo woppude
Teɓɓaade :
Werlaade ina jagga, ina werloo ina jagga
Jooɗtoraade
Aawtaade.
Aawtaade daƴƴe.
Ummaade :
Daraade tawa joomum ko ko jooɗinoo walla.lelinoo, jooɗaadd tawa joomum ko ko lelinoo
Liggude e walabo mum
Werlaade :
Ƴeeraade seerta e ko joginoo e junngo mum ngam yettinde ɗum ɗo junngo ɓolo ɓollollo waawaa yettaade.
Weɗaade :
Yahdude e henndu
Wostaade :
Lomtinde,
Ƴettude geɗel , waylondira ɗum e gonngel
Tintinde maayde
Wuññinaade :
Ƴuraade walla hippaade walla kadi wayde no dicctotooɗo ni, haa waya no joomum yiɗi hollude ko dote mum nii.
Wuttirde seese, haa yaltina hito ngo taƴondiraani, tawi ɗum wonaa haala.
Yahde kono ko yahrude jamjam tawi alaa kadi to hucci alaa e sago, alaa to fayi. Ine wiyee diwkinaade, walla softin'de koyɗe mum
Yettaade :
Arde e nokku.
Ƴeewde ko majjiri ɗum
Yillaade :
Yahde salminoyde koreeji mum.
Yoolaade :
Mutde roŋka suppitaade, roŋka foofde debbora
Ŋaacde ɓanndu mum mbele ittude ŋatoŋato
Ajjaade, wellitoo wondude e ɓurteende
Wellitaade, udditoo wondude e ɓurteende, heddooroo noon ko juuti
Fiyirde seese ɗo fotnoo e waawnoo waɗirde doole
(Mballee en)
Ñaamtaade wonande ñiiƴe
Ɗaanaade koyngol seeɗa
(Mballee en)
Ñaamirde seeɗa seeɗa ina wayi no cikotooɗo ni, wonande liingu. Yeru: Hol to saƴƴu, ɗii liɗɗi ngoni tan ko e ŋoɓaade
Yeru: Almuɓɓe ɓee ɓaarii alluuje mum en e ɓalal ngal
Ɓoortaade :
Ɓoor/t/aa/de
Ittude ko waɗtinoo ko wayi no comci nii
Ina wiyee ɓooraade
(Mballee en)
Ƴaaraade :
Seerndude gawri e saaño, tawa huwtortoo ko henndu.
Gawri wondundi e saaño ndi waɗee e lahal, lahal ngal suutee haa toowa, wona e yuppireede seese e lahal keddingal e lmeydi ngal. Henndu wona e weɗde saaño ko, sabu ɗum hoyde, gabbe gawri ɗee nde tawnoo eɗe teddi ɗe ngona e jooraade e lahal les ngal
Naskeede
