Aaynaade : Aaynaade : ko weddaade : haayre walla sawru walla konngol ,

Aaƴaade : Aaƴaade: ko neɗɗo calaniiɗo jiɗnaaɓe mum,mo jaɓataa jamirooje mawɓe mum,

Aaƴtaade : Artirde ko moɗnoo e hunuko mum, wona e ƴakkude

Abbaade : Rewde, yahde tiindoo to gardiiɗo hucci too.

Daraade : Fawtude ɓanndu mum fof e dow teppe mum, waasa ɓosde.
So huunde nattii ɓosde ina wiyee dariima.

Deŋkaade : Ummaade ɗo toowi, fukko ɗo ɓuri ɗoon lesɗude.
So neɗɗo yanirii dote ardii diŋkidottel.
So neɗɗo wayii no pamɗitɗo ni, ina wiyee deŋkitiima.

Diccaade : Soppinaade tawa jooɗtii tan ko peɗeeli koyɗe mum

Eeraade : Wullude nodda goɗɗuɗo

Faarnaade : Hollude ina yontaa walla ina yoodi. Hollikinaade.

Feeraade : Lummbaade tawa wayat no gudditoowo juuɗe mum gila yeeso haa caggal tawa rewni ɗum ko e banngeeji ɗii.

Ferlaade : Jooɗaade e leydi, hofa koyɗe, koppi ngudditoo, korle naatnaatondira, teppere anere hucca bannge ñaamo, teppere ñaamere hucca bannge nano.

Fiicaade : Ɓooltude gawƴal, ɓooltira ɗum hunuko mum.
Ŋappude bannge e hoore nde, seelta gila dow haa les. So joomum welaama rewra noon haa wulnde nde fof ɓooltoo heddoo kaaɗdi ndi ɓoldi.

Foflaade : Daasde dote mum e ndufndufoldi mbele muumtude kuwtol mum so neɗɗo oo gasnii huwde.
Ina wiyee laɓɓinaade so a huwtoriima ndiyam.
Ina wiyee moomtaade so a huwtoriima leggal walla haayre.

Fuybaade : Fijde nder ndiyam

Heeraade : Heedde bannge. Wonde bannge wondaani e hay gooto.

Heɓɓaade : Jaggude ko werlaa ɗo ɗum weeyata ɗoo

Hippaade : Lelaade tawa bannge mum caggal o takkii e leydi

Hirtaade : Ñaamde ñiiri nde naange muti, yimɓe ina payi e lelaade haa weeta

Hofaade : Jooɗaade, korle keeda les, buhe paworoo heen bannge haa rotere wootere fawoo walla ɗesa fawwade e leydi

Hoɓaade : Ittirde peɗeeli mum gabbe gonɗe e wutaandu.
Hoɓaade makka, seerndude gabbe makka e hormere nde, ittira peɗeeli mum, gorol e gorol.

Hullaade : Taartin'de lowre galle, waɗirde ɗum tata, walla tugaaje cukkiniree kooce.

Jaabaade : Nootaade, ruttude konngol nde naamnde ɗaa.

Jebbilaade : Wattindaade jaɓde.
So a jaɓaano, a waawnaama haa a jaɓii tigi rigi, a jebbiliima.

Jooɗaade : Deeƴde e leydi, bannge e ɓanndu gonɗo dow nadorde o fawtoo e dow dote.
Jooɗaade e leeso.
Fooɗde jooɗorde jooɗoo heen. Suukaaɓe jaanngooɓe duɗal ɓee keewi jooɗaade ko e "baŋuuji".

Lelaade : Deeƴde e nokku mo ɓurondiraani tooweendi tawa bannge e ɓanndu mum gila hoore haa koyɗe ina fawii e dow nokku hee.

Lofaade : Yahde e nder ɓakkere, jiiɓaade heen sahaa haa roŋka yaltude

Lulaade : Eggude wuro hoɗoya gese saanga liggey gese, ko wayi no jabbere, aawre walla coñal. So licgey oo gasii, joomum ɓitta kaakon mum kadi hoota wuro

Lummbaade : Hayde tawa ko doole e ñeeñal joomum kaɗi ɗum yoolaade

Maapaade : Jaggude liɗɗi tawa faddortoo liɗɗi ɗii ko koyɗe mum ɗe sari e pokopokolam ina ɓafa ina ƴeeŋta, dote joomum e caggal buhe e korle mum ina takki leydi. Nii liɗɗi garduɗi e ndiyam ɗii ina palaa baŋ yoo baŋnjaggee.

Mettaade : Ɓaatde ɗemngal mum e huunde mbele anndude mbeleendi walla metteendi mum ɗo tolnii.
Laaƴaade

Mooytaade : Yahrude seese. Mo yiɗaa tineede, yiɗaa yahdu mum nanee heewi mooytaade.

Murɓaade : Yanirde yeeso, arda reedu
Neɗɗo e kullel fof ina murɓoo,

Muunndaade : Jippin'de lefol sudda hunnduko e hinere

Ñittaade : Ñitte: ko ndeelam njaltojam e kine walla hinere, ina nefnii.

Nootaade : Jaabaade ɗo noddaa. Holirde a nanii ko noddeɗaa ko haala ka kaal-ɗaa ka

Safrude : Waɗde haa ñawu egga cellal lomtoo

Salaade : Waasde jaɓde. Ŋakkude yahdude e ko haalaa ko.

Semmbaade : Lawƴude koyɗe mum

Sooɗaade : Lawƴude juuɗe mum

Soppinaade : Jooɗtaade e teppe mum tawa koppi ina kofii memaani leydi.

Sulmaade : Lawƴude yeeso mum

Suppitaade : Yaltinde hoore mum dow caggal nde joomum mutnoo.

Tallaade : Ɓosirde lelnde tawa ko banne yahri.
Bannge ñaamo, reedu, bannge nano, keeci walla bannge nano, keeci, Bannge ñaamo, reedu.

Teeɓtaade : Nanngude haa tiiɗa saloo woppude

Teɓɓaade : Werlaade ina jagga, ina werloo ina jagga

Ummaade : Daraade tawa joomum ko ko jooɗinoo walla.lelinoo, jooɗaadd tawa joomum ko ko lelinoo

Werlaade : Ƴeeraade seerta e ko joginoo e junngo mum ngam yettinde ɗum ɗo junngo ɓolo ɓollollo waawaa yettaade.

Weɗaade : Yahdude e henndu

Wottaade : Ñaamde ñiiri nde ñalawma feccini ina fayi e hiirde

Wujaade : Moomaade. Naalde e ɓanndu mum nebam.

Wuññinaade : Ƴuraade walla hippaade walla kadi wayde no dicctotooɗo ni, haa waya no joomum yiɗi hollude ko dote mum nii.

Yaafaade : Saamdinde hakke mum

Yarlaade : Jaɓirde ɓernde mum

Yettaade : Arde e nokku.

Yoolaade : Mutde roŋka suppitaade, roŋka foofde debbora

Ɓaaraade : Ɓaggaade. Ƴettude baange dow oo tugga ɗum e huunde, bannge les oo woɗɗitoo huunde nde seeɗa, tawa huunde ndee ina haɗa ko tuggaa e mum koo yande.
Yeru: Almuɓɓe ɓee ɓaarii alluuje mum en e ɓalal ngal

Ɓallaade : Arde haa faandoo. Ndaarde yettaade

Ɓoortaade : Ɓoor/t/aa/de
Ittude ko waɗtinoo ko wayi no comci nii
Ina wiyee ɓooraade

Ɓultaade : Ittude ko wayi no ɗacce nii e ɗo ɗakkinoo e lekki ɗoo

Ƴaaraade : Seerndude gawri e saaño, tawa huwtortoo ko henndu.
Gawri wondundi e saaño ndi waɗee e lahal, lahal ngal suutee haa toowa, wona e yuppireede seese e lahal keddingal e lmeydi ngal. Henndu wona e weɗde saaño ko, sabu ɗum hoyde, gabbe gawri ɗee nde tawnoo eɗe teddi ɗe ngona e jooraade e lahal les ngal

Ƴaaɓaade : Yahrude koyɗe mum e dow sala.

Ƴeeɓaade : Ƴeeɓaade: ko gujjo rewɓe ƴeeɓ;otooɗo, gorko tawa dewbo ina ɗaanii yiɗa leldaade e mum.

Ƴukkaade : Wuurde gila hoore haa les keeci, wuurdira ɗum yeeso, ko heddii e ɓanndu ko ina darii.
So neɗɗoo yiɗii ƴoogde e maayo tawa leppaani heewi ko ƴukkaade.

Ƴuraade : Daraade hofa ɓanndu mum, gila nadorde haa dow ɓura yahde yeeso.
Ina wiyee kadi : ƴukkaade